Mikä on patentti
Mikä on patentti – kohta 1: Patentti suojaa teknistä asiaa
Patentilla suojataan teknistä asiaa. Keksinnöllä tarkoitetaan uuden teknisen ratkaisun sisältävää tuotetta, laitetta, menetelmää tai sellaisen uutta käyttötarkoitusta. Patentti on ikään kuin vaihtokauppa keksinnöstäsi: edistät teknologian kehitystä kertomalla julkisesti, mitä olet keksinyt, jolloin voit saada vastalahjaksi ajallisesti ja maantieteellisesti rajoitetun oikeuden kieltää muita ammattimaisesti käyttämään keksintöäsi. On tärkeää muistaa, että patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, ei käyttöoikeus, eikä myönnetty patentti anna välttämättä patentinhaltijalle oikeutta itse käyttää ammattimaisesti keksintöään.
Patentin suoja-aika on korkeintaan 20 vuotta – muutamassa poikkeustapauksessa, kuten lääkeaineiden kohdalla, suoja-aikaa on mahdollista pidentää. Patentin voimassapitämiseksi on suoritettava uudistumismaksu vuosittain. Patentti haetaan paikallisesti eri maissa, tosin on olemassa keskitettyjä prosesseja, kuten kansainvälinen PCT-hakemus (Patent Cooperation Treaty) ja eurooppapatenttijärjestelmä, joita patentinhakija voi hyödyntää. Ammattimainen käyttö tarkoittaa esimerkiksi patentoidun tuotteen valmistamista, maahantuontia tai myyntiä tai patentoitudun menetelmän käyttämistä kaupallisiin tarkoituksiin.
Mikä on patentti – kohta 2: Keksinnön on oltava uusi ja erottava riittävästi ennestään tunnetuista ratkaisuista
Patentoinnin edellytyksenä on keksinnön uutuus ja keksinnöllisys. Uutuus merkitsee sitä, että keksintö ei saa olla ennestään tunnettu ja keksinnöllisyys sitä, että sen on erottava riittävästi kaikista ennestään tunnetuista vastaavista ratkaisuista. Ennen kuin ryhdytään patentoimaan keksintöä, onkin syytä selvittää, onko vastaavia ratkaisuja jo olemassa. Tekniikan julkiseksi tulo on voinut tapahtua millä kielellä vain ja missä päin maailmaa tahansa. Kyseinen tekninen ratkaisu ei saa myöskään olla ilmeinen alan keskivertoammattilaiselle.
Löydöt, tieteelliset teoriat ja matemaattiset menetelmät sellaisenaan eivät ole patenttioikeudellisesti keksintöjä. Mikäli matemaattinen menetelmä on teknisen ratkaisun osa, voi matemaattisen menetelmän sisältämä tekninen ratkaisu tosin olla suojattavissa patentilla. Myöskään ideat sellaisinaan eivät ole patentoitavissa, mutta ideoiden käytännön sovelluksille on mahdollista hakea patenttia, mikäli niihin liittyy jokin tekninen ratkaisu.
Mikä on patentti – kohta 3: Keksinnön salassapito kriittistä ennen patenttihakemuksen jättämistä
On tärkeää huomioida, että patentoitavuuden esteeksi voi muodostua myös yrityksen tai keksijän oma toiminta. Keksinnön salassapito ennen patenttihakemuksen jättämistä onkin kriittistä, sillä patentointia koskee nk. absoluuttinen uutuusvaatimus. Tämä tarkoittaa, että keksintö ei ole saanut tulla julkiseksi ennen hakemuksen jättöpäivää. Tämä kannattaa muistaa, mikäli esimerkiksi esittelee keksintöään sijoittajille tai suunnittelee sen lanseerausta messuilla. Salassapitosopimus (NDA) on tavanomainen keino välttää ongelmia, mutta silti on oltava tarkkana siitä, missä, kenelle ja kuinka yksityiskohtaisesti keksinnöstään kertoo.
Mikä on patentti – kohta 4: Patentti on kielto-oikeus, ei käyttöoikeus
Myönnetty patentti ei ole aina tae sille, että patentinhaltija voisi hyödyntää ammattimaisesti omaa keksintöään. Kolmansien osapuolten suojat voivat kohdistua patentoinnin kohteena olevaan tuotteeseen, vaikka ne eivät suoraan muodostuisi esteeksi oman patentin saamiselle. Kuten alussa totesin, tässä on tärkeää ymmärtää patentin luonne kielto-oikeutena eikä käyttöoikeutena. Usein tällaisia kolmannen osapuolen suojiin liittyviä haasteita voidaan kuitenkin ratkaista, esimerkiksi lisensointisopimuksilla.
Otetaan loppuun esimerkki: Yritys A on patentoinut tuolin ja yritys B patentoi keinutuolin, joka eroaa jalaksillaan riittävästi yrityksen A patentoimasta tuolista, jotta patentti myönnetään yritykselle B. Yritys B tarvitsee kuitenkin patentoidun keinotuolinsa valmistuksessa hyödyntää yrityksen A patenttisuojan alle osuvaa tuolia tai sen osia. Tällöin yritys B voi ratkaista tilanteen esimerkiksi tekemällä lisenssisopimuksen yrityksen A kanssa ja maksamalla sille rojalteja jokaisesta myydystä keinutuolista.