Historiamme
Historiamme ulottuu lähes sadan vuoden taakse. Ihmisläheisyys ja monipuolinen osaaminen kuuluvat tänäkin päivänä toimistomme arvomaailmaan.
1928
Osakepääoma ja pähkinäpuiset huonekalut
Patenttitoimisto perustetaan vuonna 1928 nimellä Borenius & Co. Alusta lähtien sen ytimessä ovat asiantuntemus ja kansainvälisyys. Yhtiön perustaja Robert Borenius opiskelee insinööritieteitä Bingenissä ja perustaa saksalaisten liiketuttaviensa pyynnöstä Suomeen patenttitoimiston.
Perustamissopimus allekirjoitetaan Boreniuksen perheen ja perhetuttujen voimin, ja paperille kirjataan 35 000 markan osakepääoma ja yhtiön pähkinäpuiset huonekalut. Omaisuus luetellaan verhoja ja mattoja myöten.
Robert Borenius on oman aikansa bocolainen: innovatiivinen, aikaansaava ja hyvin verkostoitunut henkilö, joka haluaa viedä kehitystä eteenpäin. Hän on mukana perustamassa alan tärkeintä kotimaista järjestöä, Suomen Patenttiasiamiesyhdistystä, joka saa alkunsa samana vuonna. Myös viestinnän tulevaisuus innostaa, niinpä hän kuuluukin Yleisradion perustajiin.
1930- 1940-luvut
Hernekeittoa ja punssia patenttiasiamiehille
Parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana Bocon liiketoiminta on pienimuotoista, lähinnä ulkomaisten asiakkaiden patenttihakemusten suomentamista. Kotimaisia asiakkaita patenttitoimistoon ei oteta. Suomessa on jo olemassa Patenttivirasto ja lainsäädäntö, mutta alan yleinen merkitys on vähäinen.
Patenttitoimistoa pyöritetään kotikonttorista käsin. Patenttiasiamiesyhdistyksen kuukausikokoukset pidetään aina torstaisin, sillä kokouksen jälkeen rouva Märta Borenius tarjoaa kaikille hernekeittoa ja punssia. Ihmisläheisyys ja monipuolinen osaaminen kuuluvat tänäkin päivänä patenttitoimiston arvomaailmaan.
1950-luku
Tekniikan ykköskieli on saksa
Saksa kuuluu yhä tekniikan ja insinööritieteiden johtaviin maihin, ja patenttitoimistolla on paljon saksalaisia asiakkaita. Toisen maailmansodan jälkeen Boco saa asiakkaikseen kaikki itäsaksalaiset valtionyhtiöt – Volkseigener Betrieb – joita on yli 300.
Liiketoiminta laajenee hiljalleen hakemusten suomentamisesta vuosimaksujen hoitamiseen, patenttilain neuvontaan ja patenttiviraston välipäätöksiin vastaamiseen.
Kielitaidon ja kääntämisen merkitys patenttialalla on tärkeä. Bocolaiset osaavat tänäkin päivänä ruotsia, englantia, saksaa, ranskaa, italiaa ja espanjaa.
1960- 1970-luvut
Hjeltien perhe mukaan toimintaan
Vuonna 1966 Robert Borenius kuolee ja hänen poikansa Sture Borenius pyytää patenttialan monipuolisena kääntäjänä tunnettua Ingmar Hjeltiä yhtiön uudeksi keulakuvaksi. Hjelt työskentelee Helsingin puhelinyhdistyksessä, mutta käy iltaisin hoitamassa patenttitoimiston teknisiä asioita. Vuosikymmenen verran patenttitoimisto pyörii Hjeltin ja kahden konttoristin voimin.
Diplomi-insinööri Pia Hjelt työskentelee 1970-luvun alkupuolella tutkijana patenttivirastossa ja tekee myös Bocolle käännöstöitä. Vuonna 1977 hän tulee patenttitoimistoon töihin appensa Ingmar Hjeltin avuksi, kun tämän terveys alkaa heiketä. Vuosikymmenen lopussa Sture Borenius päättää myydä patenttitoimiston, ja vuonna 1980 yrityksen uudeksi omistajaksi tulee Pia Hjelt. Asiantuntijaomistajuus ja yrittäjähenki vievät Bocoa eteenpäin.
1980- ja 1990-luvut
Aktiivinen suhdetoiminta tuo uusia asiakkaita
Patenttitoimiston liiketoiminta modernisoituu vähitellen. Ensimmäinen tietokone tulee toimistoon vuonna 1981, ja tulevina vuosina kopiokoneet syrjäyttävät viimein kalkkeeripaperin.
Pia Hjeltin aviomies Silvio Hjelt tulee 1980-luvun alussa mukaan toimintaan ja hankkii liiketuttaviensa kautta patenttitoimistolle uusia asiakkaita. Ulkomaisten patentointitoimeksiantojen rinnalle toimisto ottaa ensimmäiset suomalaiset asiakkaansa, ja toiminta laajenee kotimaisten patenttihakemusten laadintaan. Asiakkaiden tarpeiden kuuntelu ja hyvä palveluasenne ovat tärkeitä tänäkin päivänä. Niinpä Bocolla on yhä 1980-luvulla alkaneita asiakassuhteita.
Patenttilainsäädäntö kansainvälistyy, ja Suomen patenttilakia muokataan eurooppalaisen mallin mukaiseksi. Pia Hjelt osallistuu tiiviisti lainsäädännön kehitystyöhön lukuisissa ministeriöiden työryhmissä. Bocolaiset toimivat aktiivisesti myös alan järjestöissä ja luennoivat tilaisuuksissa. Yhteistyössä asianajotoimistojen kanssa hoidetaan menestyksekkäästi patenttioikeudenkäyntejä, ja toimiston vaikutusvalta kasvaa
1990-luvulla bocolaiset alkavat käydä säännöllisesti alan kansainvälisissä kongresseissa, joista löytyy merkittäviä kontakteja ja asiakassuhteita. Kansainvälinen järjestötoiminta jatkuu vilkkaana tulevinakin vuosikymmeninä. Vuosituhannen vaihteessa patenttitoimisto rekrytoi paljon uusia patentti- ja tavaramerkkiasiamiehiä.
2000-luku
Palvelut kehittyvät ja kasvavat
2000-luvun alku on nopean kasvun ja kehityksen aikaa. Vuonna 2005 asiantuntijaomistus saa uuden muodon, kun perheyhtiön osakkaiksi tulee toimiston asiamiehiä. Seuraavana vuonna Tasavallan presidentti myöntää Pia Hjeltille harvinaisen patenttineuvoksen arvonimen. Vuonna 2007 Karri Leskisestä tulee uusi toimitusjohtaja, ja Hjelt siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi.
Vuonna 2008 solmitaan merkittävä yrityskauppa, kun Boco ostaa Iprbox Oy:n liiketoiminnan. Palvelujen määrä kasvaa, ja asiantuntemus syvenee. Immateriaalioikeudet aletaan nähdä laajasti osana yrityksen strategiaa: ne tukevat arvoa, brändiä ja kilpailukykyä. Kotimaisen ja kansainvälisen patentoinnin ja tavaramerkkiasioiden lisäksi toimisto tarjoaa konsultointia, koulutusta ja suojan puolustamista oikeudessa.
2010-luku
Näkemys laajenee, arvostus kasvaa
2010-luvulla Bocon arvostus ja tunnettuus kasvavat. Luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen kulttuuri kantaa hedelmää, ja toimisto saa tunnustusta asiantuntijoiden sitoutumisesta ja hyvästä työilmapiiristä Great Place to Work Finland -tutkimuksessa (2009-2015). Vuonna 2012 Boco nousee merkittävässä kansainvälisessä MIP-listauksessa patenttitoimistojen ykkösluokkaan, mikä kertoo maailmanlaajuisesta arvostuksesta.
Vuonna 2013 yhtiön viralliseksi nimeksi tulee Boco IP. Nimi on moderni, mutta kantaa mukanaan yrityksen arvoja, pitkää historiaa ja sitoutumista IP-toimialaan. Ja patenttitoimiston tarina jatkuu. Bocolaisuus on ihmisläheisyyttä, luotettavuutta, asiakaslähtöisyyttä ja monipuolista osaamista.
Patenttineuvos Pia Hjeltin jäädessä eläkkeelle vetovastuu hallituksen puheenjohtajuudesta siirtyy kokeneelle eurooppapatenttiasiamiehelle Annika Hakkilalle. Myös omistuspohja laajenee vuonna 2014 useiden Boco IP:n asiantuntijoiden tullessa osakkaiksi.
2020-luku
Boco IP tekee historiaa
Heti 2020-luvun alussa Boco IP voittaa kaksi vuotta peräkkäin alan arvostetut MIP ja IAM –tutkimukset, ja tulee palkituksi Suomen parhaana patenttitoimistona. Vuonna 2020 hallituksen puheenjohtaja Jonna Sahlin valitaan TOP 250 Women in IP –listalle.
Korona tuo uuden normaalin myös Bocon arkeen ja etätyö yleistyy vauhdilla. Uudet etätyön käytännöt opitaan nopeasti ja etätyön aikana toimistomme käynnistää myös webinaarit, joista tulee todella suosittuja.
Vuonna 2021 perustetaan Tampereelle Boco IP:lle toinen konttori ja toimistomme aloittaa Innovation Homen kanssa yhteistyön laajemminkin.
IP Legal tiimimme valitaan parhaaseen mahdolliseen kategoriaan IP Starsissa vuonna 2022. Toimistomme siirtyy Ruoholahdesta Kansakoulukatu 3:een Kamppiin tulevaisuuden toimitiloihin. Lokaatio on historiaa huokuva, sillä Boco IP:n toimisto oli aiemmin aivan naapurissa Kansakoulukujalla.