Kiinan patenttihakemusten vyöry voi loppua – maa lopettaa tukien maksun hakemuksista
“Todennäköistä on, että kiinalaisten patenttihakemusten määrä romahtaa”, patenttitoimisto Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen sanoo.
Kiinan patenttiviranomaiset ovat tehneet päätöksen, joka romahduttaa hakemusten määrän heidän kotimaassaan Kiinassa, mutta todennäköisesti lopettaa myös kiinalaisten yritysten patenttien vyöryn länsimaissa.
Kiinan patenttiviranomaisten 27.1. julkaiseman päätöksen mukaan maa lopettaa 30.6. tukien maksamisen patenttihakemusten jättämisestä tai patenttien hakuun liittyvästä prosessista. Lopullisesti rahahanat sulkeutuvat vuoteen 2025 mennessä, kun saaduista patenteistakaan ei enää makseta palkkioita.
“Todennäköistä on, että kiinalaisten patenttihakemusten määrä romahtaa”, patenttitoimisto Boco IP:n toimitusjohtaja Karri Leskinen sanoo.
Tilastoissa Kiina on maailman innovatiivisin
Kiina on, tilastojen valossa, ollut maailman innovatiivisimpia maita. Vuonna 2019 maassa tehtiin 7,8 miljoonaa tavaramerkkihakemusta ja 1,5 miljoonaa patenttihakemusta (utility patent), mitkä vastaavat noin puolta koko maailmassa tehdyistä hakemuksista.
Todellisuus on ollut jotain muuta. On arvioitu, että merkittävä osa hakemuksista on tehty vain hakemuksen itsensä vuoksi, ei siksi, että sillä haluttaisiin suojata todellista keksintöä.
Tämä johtuu siitä, että Kiinan valtio on maksanut yrityksille suojaushakemusten tekemisestä. Hakemusten tehtailu on ollut rahantekokone.
“Kiinalaisten patenttien laatu on ollut heikkoa. Järjestelmä on palkinnut hakemusten määrästä, ei niiden laadusta. Osa hakemuksista myös on ollut jopa suoria kopioita länsimaisten yritysten tekemistä hakemuksista”, Leskinen sanoo.
Vaikutukset suomalaisyrityksiin myönteisiä
Leskisen mukaan kehitys voi heijastua suomalaisyrityksiin kahdella tavalla, ja ne molemmat ovat myönteisiä.
Ensinnäkin, muutos saattaa tarkoittaa, että Kiinasta voi tulla IPR -politiikassaan toimija, jossa painotetaan entistä enemmän lainsäädäntöä ja oikeusturvaa. Se tarkoittaisi sitä, että suomalaisyritysten immateriaalioikeudet Kiinassa olisivat aiempaa turvatummat.
“Mikäli kiinalaisten hakemusten laatu kasvaa, niin samalla niiden tuoman kielto-oikeuden hyödyntäminen paranee. Toivottava kehitys olisikin, että tämä johtaisi myös vahvempaan oikeuskäytäntöön kieltotuomioiden osalta. Suomalaisyritysten mahdollisuus hyödyntää omia patenttejaan Kiinassa näyttää tämän tulkinnan valossa aiempaa paremmalta”, Leskinen sanoo.
Toinen muutos voi tapahtua Euroopassa. Kiinalaiset hakemukset ovat usein ulottuneet koskemaan myös Eurooppaa. Eurooppalaiset yritykset ovat pelänneet, että jos hakemukset johtavat vastaavaan myönnettyjen patenttien vyöryyn, IPR-kilpailu Euroopassa kiristyy hurjasti.
“Näyttää siltä, että pelko kiinalaisten patenttien vyörystä saattaa osoittautua turhaksi. Eurooppalaisia yrityksiä eivät uhkaa laajat kielto-oikeudet omalla kotimantereellaan”, hän sanoo.
On kuitenkin selvää, että Kiinassa on kasvava määrä huippuinnovatiivisia yrityksiä, ja vaikka kiinalaisten yritysten patenttitulvaa ei olisikaan nyt näköpiirissä, niin on hyvin oletettavaa, että kiinalaisten hakemusten määrä jatkaa kasvuaan myös Euroopassa.
Alla ruutukaappaus kiinalaisviranomaisten dokumentista (käännösversio)