Ota yhteyttä

Arkistot: IPR-wikit

Patentti teknisen ratkaisun suojamuotona

Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, joka oikeuttaa patentinhaltijaa määräajaksi estämään muita tahoja hyödyntämästä patenttia kaupallisessa tarkoituksessa. Kaupallinen tarkoitus sisältää patentin ammattimaisen hyväksikäytön esimerkiksi valmistamalla, maahantuomalla tai myymällä patentoitua tuotetta tai käyttämällä patentoitua menetelmää.

Patentti ja sen myöntäminen

Suomea koskevan patentin voi myöntää ainoastaan Suomen Patentti- ja rekisterihallitus tai Euroopan patenttivirasto, jolloin Euroopan patenttiviraston myöntämänä se tulee vielä saattaa voimaan Suomessa. Patentin laajuus määräytyy hakemuksen patenttivaatimusten sanamuodon perusteella.

Ammattitaidolla laaditut patenttivaatimukset ovat ensisijaisessa asemassa patentin hakuprosessissa, sillä patenttivaatimukset määräävät suojan vahvuuden ja laajuuden.

Patentti ja sen voimassaolo

Myönnetty patentti on voimassa korkeintaan 20 vuotta patentin hakemispäivästä. Voimassaolo edellyttää vuosittain erääntyvien uusimismaksujen suorittamista. Uusimismaksujen laiminlyönnin seurauksena patentti raukeaa. Patentinhaltija voi myös itse lakkauttaa patentin kirjallisella ilmoituksella Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Tietyissä erityistapauksissa patentinhaltijalla on lisäksi mahdollisuus pidentää patenttisuojaa korkeintaan viidellä vuodella, mikäli patentti on myönnetty lääke- tai kasvinsuojeluaineelle.

Patentoitavuuden edellytykset

Patenttihakemuksen kohteena tulee olla patenttioikeudellinen keksintö. Patentoitavuus edellyttää, että hakemuksen kohteella on tekninen luonne, joka on toisinnettavissa ja teollisesti käyttökelpoinen.

Pääsääntöisesti kaikkien tekniikan alojen ratkaisut ovat patentoitavissa ja vaatimusta teollisesta käyttökelpoisuudesta on tulkittu laajasti.

Patenttiin liittyy olennaisesti Uutuus ja keksinnöllisyys

Patentoitavuus edellyttää teknisen ratkaisun, toisinnettavuuden ja teollisen käyttökelpoisuuden lisäksi keksinnöltä uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Uutuutta arvioidaan tunnetun tekniikan tason perusteella ja arviointi tapahtuu jokaisen patenttihakemuksessa olevan patenttivaatimuksen kohdalla erikseen. Aiemmin tunnetuksi tullut tekniikka voi olla esitetty kirjoitettuna tai suullisena.

Tekniikka on voinut tulla tunnetuksi myös julkisen käytön seurauksena. Tekniikan julkiseksi tulo on voinut tapahtua millä kielellä vain, missä päin maailmaa tahansa. Patentoitavuuden estäväksi julkistamiseksi on katsottu se, että keksintö on ollut rajaamattoman henkilöpiirin saatavilla.

Patenttihakemuksen kohteen keksinnöllisyyttä arvioidaan tarkastelemalla keksintöä kokonaisuutena. Keksinnön tulee olennaisesti erota patenttihakemusta aiemmin tunnetuksi tulleista ratkaisuista, eikä kyseinen tekninen ratkaisu saa olla ilmeinen alan keskivertoammattimiehelle.

Rajoitukset patentoitavuuteen

Löydöt, tieteelliset teoriat ja matemaattisen menetelmät eivät ole patenttioikeudellisesti katsottavissa keksinnöiksi. Ihmisiin ja eläimiin kohdennettavat diagnostiset ja kirurgiset toimenpiteet sekä terapeuttiset menetelmät eivät ole patentoitavissa.

Ideat sellaisinaan eivät ole patentoitavissa, mutta ideoiden käytännön sovelluksille on mahdollista hakea patenttia. Henkinen aikaansaannos on patenttioikeudellinen keksintö vain, mikäli keksintöön liittyy tekninen vaikutus eli keksintö liittyy johonkin tekniikan alaan, jonkin teknisen ongelman ratkaisemiseen ja ratkaisu on luonteeltaan tekninen.

Laajalti tunnetut tavaramerkit

Laajalti tunnetut tavaramerkit ovat tavaramerkkejä, jotka ovat saavuttaneet merkittävän tunnettuuden ja tunnistettavuuden laajan yleisön keskuudessa. Nämä tavaramerkit ylittävät tavallisen rekisteröidyn tavaramerkin suojan laajuuden, koska ne liittyvät kiinteästi tietyn yrityksen, tuotteen tai palvelun maineeseen. Laajalti tunnettuja tavaramerkkejä kutsutaan usein englanniksi ”well-known trademarks”.

Mikä tekee tavaramerkistä laajalti tunnetun?

Jotta tavaramerkki voidaan luokitella laajalti tunnetuksi, sen on täytettävä seuraavat kriteerit:

  1. Tunnettuus yleisön keskuudessa: Tavaramerkin on oltava yleisesti tunnettu ja tunnistettu merkittävän osan kohdeyleisöstä keskuudessa.
  2. Käyttöalueen laajuus: Tavaramerkki on ollut käytössä pitkään ja laajasti, joko maantieteellisesti, toimialakohtaisesti tai molempia.
  3. Liittymä maineeseen: Tavaramerkki on vahvasti yhdistetty tiettyyn tuottajaan tai palveluntarjoajaan, ja siihen liittyy yleensä korkea laatu, innovatiivisuus tai muu erityisominaisuus.

Esimerkkejä laajalti tunnetuista tavaramerkeistä ovat Coca-Cola, Apple, Nike, ja Google. Nämä merkit tunnetaan ympäri maailmaa ja ne liittyvät välittömästi tiettyihin tuotteisiin ja brändeihin.

Laajalti tunnetun tavaramerkin suoja

Laajalti tunnetut tavaramerkit nauttivat erityisen vahvaa suojaa immateriaalioikeuksien kansainvälisessä kehyksessä. Näitä suojatoimenpiteitä säätellään esimerkiksi Maailman immateriaalioikeusjärjestön (WIPO) Pariisin sopimuksella ja TRIPS-sopimuksella (Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights).

1. Erityinen suoja ilman rekisteröintiä

Laajalti tunnetut tavaramerkit saavat suojaa, vaikka niitä ei olisi rekisteröity tietyssä maassa. Esimerkiksi, jos yritys ei ole rekisteröinyt tavaramerkkiään tietyssä valtiossa, se voi silti vedota tavaramerkin tunnettuuteen saadakseen suojaa.

2. Suojan laajuus

Laajalti tunnetut tavaramerkit saavat suojaa myös sellaisten tuotteiden ja palveluiden kohdalla, jotka eivät kuulu niiden alkuperäiseen toimialaan. Esimerkiksi ”Apple” on suojattu paitsi elektroniikan alalla, myös mahdollisia muita tuoteryhmiä vastaan, jos niiden käyttö voisi aiheuttaa sekaannusta tai heikentää tavaramerkin arvoa.

3. Tunnistettavuuden suojaaminen

Laajalti tunnettu tavaramerkki voi vaatia suojaa tilanteissa, joissa kolmas osapuoli yrittää käyttää samankaltaista tavaramerkkiä hyötyäkseen sen maineesta. Tällainen toiminta voi olla kiellettyä, vaikka ei olisikaan suoraa kilpailua.

Haasteet ja oikeudelliset kiistat

Laajalti tunnettuja tavaramerkkejä koskevat riidat liittyvät usein siihen, kuka omistaa oikeudet merkkiin ja miten sen suoja ulottuu eri toimialoille tai maantieteellisille alueille.

  • Tavaramerkin laajentuminen: Jos yritys pyrkii laajentamaan tavaramerkkinsä suojaa uusille toimialoille, se voi kohdata oikeudellisia esteitä.
  • Väärinkäytökset: Kolmannet osapuolet voivat yrittää rekisteröidä laajalti tunnetun tavaramerkin itselleen maassa, jossa alkuperäinen haltija ei ole aktiivisesti läsnä.

Kansainväliset suositukset ja menettelytavat

Laajalti tunnetut tavaramerkit tunnistetaan kansainvälisessä immateriaalioikeuslainsäädännössä. Pariisin sopimuksen 6bis artikla kehottaa jäsenvaltioita suojaamaan laajalti tunnettuja tavaramerkkejä riippumatta siitä, onko merkki rekisteröity kyseisessä valtiossa. TRIPS-sopimus puolestaan laajentaa tätä suojaa koskemaan myös muita kuin samankaltaisia tuotteita, jos käyttö voi vahingoittaa tavaramerkin mainetta.

Yhteenveto

Laajalti tunnetut tavaramerkit ovat merkittävä osa yritysten brändistrategiaa ja immateriaalioikeuksien suojaa. Nämä merkit nauttivat erityisasemaa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti, koska ne edustavat paitsi liiketoiminnan menestystä, myös asiakkaiden luottamusta ja laatumielikuvaa. Suojaamalla laajalti tunnetut tavaramerkit yritykset voivat estää niiden arvon heikentymisen ja turvata asemansa markkinoilla.

Kansainvälinen tavaramerkkirekisteröinti (Madridin pöytäkirja)

Kansainvälisen rekisteröinnin avulla hakija voi yhden viranomaisen kautta keskitetysti jättää tavaramerkkihakemuksia Madridin järjestelmän sopimusvaltioissa, mikä oleellisesti vähentää paperityötä ja kustannuksia. Kansainvälisellä rekisteröinnillä on mahdollista hakea laajaa maantieteellistä suojaa, joka kattaa koko Euroopan, Itä-Aasian ja USA:n.

Kansainvälisen rekisteröinnin hakeminen edellyttää, että hakijalla on samaa merkkiä koskeva tavaramerkkihakemus tai -rekisteröinti omassa kotimaassaan, eli esimerkiksi suomalainen tai EU-tavaramerkkihakemus. Kansainvälisen rekisteröinnin voimassaolo on riippuvainen kotimaahakemuksen tai -rekisteröinnin voimassa pysymisestä viiden vuoden ajan siitä, kun merkki on rekisteröity kansainväliseen tavaramerkkirekisteriin.

Mikäli kansainvälinen tavaramerkkihakemus perustuu suomalaiseen tavaramerkkiin, rekisteröintihakemus tulee Suomessa tehdä Patentti- ja rekisterihallitukselle. Mikäli hakemus puolestaan perustuu EU-tavaramerkkiin, tulee rekisteröintihakemus lähettää EU:n teollisoikeuksien virastoon EUIPOon.

Kansainvälisessä tavaramerkkihakemuksessa nimetään ne jäsenvaltiot, joihin tavaramerkin rekisteröintiä haetaan. Lisäksi hakijan tulee ilmoittaa ne tuotteet ja palvelut, joille merkin rekisteröintiä haetaan sekä Nizzan tavara- ja palveluluokat kyseisille tavaroille ja palveluille. Hakija voi pyytää etuoikeutta kuuden kuukauden aikana Pariisin sopimusvaltiossa tai WTO:n jäsenvaltiossa tehdyn ensihakemuksen tekemispäivästä.

Kansainvälisen tavaramerkkihakemuksen käsittely

Hakemuksen perusteena olevasta aiemmasta kotimaahakemuksesta tai -rekisteröinnistä riippuen joko Patentti- ja rekisterihallitus tai Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto tutkii, että hakijan aiempi tavaramerkkihakemus ja kansainvälinen hakemus koskevat samaa merkkiä ja samoja tavaroita tai palveluita, jonka jälkeen hakemus toimitetaan WIPOon.

Hakemuksen muodolliset edellytykset tarkastetaan hakemuksen saavuttua WIPOon. Mikäli hakemus täyttää muodolliset edellytykset, hakemus merkitään kansainväliseen rekisteriin, julkaistaan kansainvälisessä tavaramerkkilehdessä ja WIPO tiedottaa hakemuksesta tavaramerkkisuojan kohteena olevien valtioiden kansallisia viranomaisia. Tämän jälkeen kansalliset tavaramerkkiviranomaiset tutkivat merkin rekisteröitävyyden kansallisten ja alueellisten tavaramerkin rekisteröintiedellytysten näkökulmasta.

Kansallisilla tavaramerkkiviranomaisilla on oikeus kieltäytyä rekisteröimästä merkkiä 18 kuukauden tai joissain maissa 12 kuukauden sisällä siitä, kun saivat tiedon hakijan hakemuksesta. Jos viranomaiset eivät kieltäydy rekisteröimästä merkkiä tämän määräajan puitteissa, merkki katsotaan rekisteröidyksi kyseisissä maissa.

Mikäli viranomaiset kieltäytyvät rekisteröimästä merkkiä, hakijalla on oikeus jättää vastine kieltäytymispäätökseen ja valittaa päätöksestä. Kieltäytyminen koskee aina vain tavaramerkkisuojaa kyseisissä maissa, eli on mahdollista, että merkin rekisteröinti onnistuu tietyissä maissa ja epäonnistuu toisissa maissa.

Rekisteröinnin voimassaolo ja uudistaminen

Madridin pöytäkirjan mukainen rekisteröinti on voimassa kymmenen vuotta, jonka jälkeen se voidaan uudistaa aina kymmeneksi vuodeksi kerrallaan.

Kansainvälisen tavaramerkkirekisteröinnin omistajalla on mahdollista pyytää kansainvälisen rekisteröinnin laajentamista koskemaan uusia maita missä tahansa vaiheessa sen jälkeen, kun merkki on rekisteröity kansainväliseen tavaramerkkirekisteriin.

Tavaramerkin rekisteröinnin edellytykset

Rekisteröinnin edellytykset kohta 1: Merkin ei-sekoitettavuus

Merkin sekoitettavuutta toisen tavaramerkin kanssa arvioidaan merkin kohderyhmässä syntyvän kokonaisvaikutelman perusteella. Kokonaisvaikutelman arvioinnissa otetaan huomioon merkkien visuaalinen, käsitteellinen ja foneettinen samankaltaisuus.

Tavaramerkki ei saa myöskään olla sekoitettavissa toisen toiminimeen tai yksityisen elinkeinonharjoittajan nimeen. Käytännössä toiminimen on katsottu olevan esteenä tavaramerkille yleensä vain, mikäli toiminimen iskuosa ja tavaramerkki ovat olleet lähes identtisiä.

Rekisteröinnin edellytykset kohta 2: Erottamiskyky

Tuotteiden ja palveluiden yleisnimitykset eivät ole erottamiskykyisiä. Mikäli yleisnimitystä kuitenkin käytetään tavanomaisesta merkityssisällöstään poikkeavasti, on kyseessä erottamiskykyinen merkki. Esimerkiksi sana espresso on erottamiskykyinen tavaramerkki autoille, mutta ei kahvituotteille. Lisäksi erottamiskyvyttömiksi tunnuksiksi on katsottu merkit, jotka esimerkiksi puhtaasti kuvailevat tuotteen tai palvelun lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta tai hintaa.

Tämän perusteella ei esimerkiksi sanaa ase voida käyttää tavaramerkkinä haulikolle tai sanaa plus voida käyttää puhdistusaineen tavaramerkkinä. Erottamiskykyisiksi kuviomerkeiksi ei katsota yksinkertaisia kuvioita itsessään niiden tavanomaisessa ilmaisumuodossa, kuten ympyröitä, neliöitä ja tuote-etikettien perusmuotoja.

Tuotteen luonteenomaista tai teknisen tuloksen aikaansaamiseksi välttämätöntä muotoa sekä tuotteen arvoon olennaisesti vaikuttavaa muotoa, ei voida myöskään suojella tavaramerkillä.

Rekisteröinnin edellytykset kohta 3: Erottamiskyvyttömäksi muuttuminen

Rekisteröity tavaramerkki voi muuttua erottamiskyvyttömäksi, mikäli se muuntuu yleisessä käytössä tuotetta tai palvelua kuvaavaksi yleisnimitykseksi. Käytännön esimerkkejä erottamiskyvyttömiksi muuttuneista tavaramerkeistä ovat esimerkiksi Termos ja Vaseliini.

Toisaalta alkujaan erottamiskyvytön tunnus voi käytössä vakiintumalla saada yleiskielen merkityksensä rinnalle uuden, erottamiskykyisen merkityksen, joka saa kyseisessä merkityksessään tavaramerkkisuojaa. Tällaisia muutoksia arvioitaessa kiinnitetään erityisesti huomiota siihen, kuinka kauan ja kuinka laajalti merkkiä on käytetty.

Mallien kansainvälinen rekisteröinti

Mallien kansainvälinen rekisteröinti on prosessi, jolla yritykset ja suunnittelijat voivat suojata mallinsa eli tuotteidensa ulkomuodon useissa maissa yhdellä hakemuksella. Tämä mahdollistaa teollisen muotoilun suojaamisen kansainvälisillä markkinoilla ja auttaa suojaamaan oikeuksia tuotteiden estetiikkaan, innovatiivisuuteen ja kaupalliseen arvoon.

Mikä on malli?

Malli tarkoittaa tuotteen ulkomuotoa, joka voi sisältää esimerkiksi sen muodon, rakenteen, kuvion tai värityksen. Mallin tulee olla:

  1. Uusi: Samanlaista mallia ei saa olla julkistettu missään ennen hakemusta.
  2. Omaleimainen: Mallin ulkomuodon on erotuttava merkittävästi aiemmin tunnetuista malleista.

Mallin rekisteröinti antaa haltijalle yksinoikeuden estää muita valmistamasta, myymästä tai käyttämästä kyseistä mallia ilman lupaa.

Kansainvälinen mallien rekisteröintijärjestelmä

Mallien kansainvälistä rekisteröintiä hallinnoi Maailman immateriaalioikeusjärjestö (WIPO) Haag-sopimusjärjestelmän kautta. Tämä järjestelmä tarjoaa keskitetyn tavan hakea mallisuojalle rekisteröintiä useissa maissa.

Haag-sopimusjärjestelmä

Haag-sopimusjärjestelmä kattaa yli 90 maata, mukaan lukien Euroopan unionin, Yhdysvallat, Japani ja Kiina. Hakija voi yhdellä hakemuksella pyytää suojaa kaikissa näissä maissa, jotka ovat sopimuspuolia.

Haag-sopimusjärjestelmän edut:

  • Keskitetty prosessi: Yksi hakemus, yksi kieli ja yksi maksu.
  • Kustannustehokkuus: Ei tarvitse tehdä erillisiä hakemuksia eri maihin.
  • Hallinnollinen yksinkertaisuus: Rekisteröinnin uusiminen ja muutosten ilmoittaminen voidaan hoitaa keskitetysti.

Mallien rekisteröinnin prosessi

1. Hakemuksen jättäminen

Hakija toimittaa hakemuksen WIPO:lle. Hakemus voi sisältää useita malleja, jos ne kuuluvat samaan tuoteluokkaan.

Hakemuksessa tulee ilmoittaa:

  • Hakijan tiedot.
  • Maa tai alue, jossa suojaa haetaan.
  • Mallin kuvaukset ja mahdolliset kuvat.

2. Hakemuksen tarkastaminen

WIPO tarkistaa hakemuksen muodolliset vaatimukset ja julkaisee sen kansainvälisessä rekisterissä. Tämän jälkeen sopimuspuolten kansalliset viranomaiset tarkistavat, täyttääkö malli niiden paikalliset rekisteröintivaatimukset.

3. Rekisteröinti ja suoja

Jos kansallinen viranomainen hyväksyy mallin, se rekisteröidään ja suojataan kyseisessä maassa. Suoja on voimassa aluksi viisi vuotta ja se voidaan uusia jopa 15 vuodeksi tai pidempään riippuen maasta.

Kansainvälisen rekisteröinnin hyödyt

  1. Laajempi suoja: Yritykset voivat suojata mallinsa useissa maissa yhdellä hakemuksella.
  2. Kustannussäästöt: Yhden hakemuksen tekeminen on edullisempaa kuin erillisten hakemusten jättäminen jokaiseen maahan.
  3. Kilpailuedun turvaaminen: Rekisteröinti estää kilpailijoita kopioimasta mallia ja hyödyntämästä sen kaupallista potentiaalia.

Haasteet kansainvälisessä rekisteröinnissä

  1. Eriävät säädökset: Vaikka Haag-sopimusjärjestelmä tarjoaa keskitetyn prosessin, kansalliset viranomaiset soveltavat omia sääntöjään. Tämä voi johtaa hylkäyksiin tietyissä maissa.
  2. Kustannukset: Vaikka prosessi on keskitetty, rekisteröinti useissa maissa voi silti olla kallista.
  3. Uutuuden vaatimus: Malli ei saa olla julkistettu ennen hakemuksen jättämistä, mikä voi olla haaste kansainvälisessä liiketoiminnassa.

Yhteenveto

Mallien kansainvälinen rekisteröinti on tehokas tapa suojata teollista muotoilua useilla markkinoilla. Haag-sopimusjärjestelmän tarjoamat mahdollisuudet yksinkertaistavat ja nopeuttavat prosessia, mutta hakijoiden on edelleen huomioitava eri maiden kansalliset vaatimukset. Tämä suoja auttaa yrityksiä ja suunnittelijoita turvaamaan kilpailuetunsa globaalissa liiketoimintaympäristössä.

Rekisteröimätön yhteisömalli

Rekisteröimättömien yhteisömallien suoja on Euroopan unionissa tarjottava immateriaalioikeudellinen suoja tuotteen ulkomuodolle ilman, että mallia tarvitsee erikseen rekisteröidä. Tällainen suoja on erityisen käytännöllinen aloilla, joissa tuotteet tulevat nopeasti markkinoille ja niiden elinkaari on lyhyt, kuten muoti- ja designteollisuudessa.

Mikä on rekisteröimätön yhteisömalli?

Rekisteröimätön yhteisömalli antaa mallille automaattisen suojan koko Euroopan unionin alueella heti, kun malli on julkistettu. Julkistamisella tarkoitetaan mallin saattamista suuren yleisön tietoon siten, että alalla toimivat asiantuntijat voivat kohtuudella saada siitä tiedon.

Rekisteröimättömien yhteisömallien tulee täyttää samat perusvaatimukset kuin rekisteröityjen mallien:

  1. Uutuus: Malli ei saa olla identtinen minkään aiemmin julkistetun mallin kanssa.
  2. Yksilöllinen luonne: Mallin yleisvaikutelman on erottava merkittävästi aikaisemmista malleista.

Suojan kesto ja laajuus

Rekisteröimätön yhteisömallisuoja on voimassa enintään kolme vuotta siitä, kun malli ensimmäistä kertaa julkistettiin Euroopan unionissa. Tämä suoja on ajallisesti lyhyempi kuin rekisteröidyillä malleilla, mutta se tarjoaa joustavuutta tilanteissa, joissa rekisteröinti ei ole tarkoituksenmukaista.

Suoja kattaa vain kopiointia vastaan suojautumisen. Tämä tarkoittaa, että mallin haltija voi estää muita valmistamasta, myymästä tai käyttämästä mallia, jos se on suoraan kopioitu tai perustuu hyvin samankaltaiseen ulkoasuun.

Rekisteröimättömien yhteisömallien edut

  1. Automaattinen suoja: Suoja syntyy automaattisesti ilman tarvetta erilliselle hakemukselle tai rekisteröintiprosessille.
  2. Kustannustehokkuus: Rekisteröimätön suoja ei vaadi hakemus- tai rekisteröintimaksuja, mikä tekee siitä edullisen vaihtoehdon.
  3. Nopea: Suoja astuu voimaan heti, kun malli on julkistettu.

Rajoitukset ja haasteet

  1. Lyhyt suoja-aika: Kolme vuotta voi olla riittämätön esimerkiksi tuotteille, joilla on pidempi elinkaari.
  2. Todistustaakka: Mallin haltijan on todistettava, että malli on suojattu rekisteröimättömänä yhteisömallina ja että väitetty rikkomus on kopiointia.
  3. Rajoitettu suoja: Suoja ei kata itsenäisesti kehitettyjä malleja, jotka saattavat muistuttaa suojattua mallia, mutta eivät ole suoria kopioita.

Suojan hakeminen käytännössä

Vaikka rekisteröimätön yhteisömalli ei edellytä hakemusta, on suositeltavaa dokumentoida mallin julkistaminen huolellisesti. Tämä voi sisältää esimerkiksi:

  • Valokuvat ja suunnitteludokumentit.
  • Mallin ensiesittelyn ajankohta ja paikka.
  • Mahdolliset kaupalliset materiaalit, kuten esitteet tai verkkosivut.

Rekisteröimätön vai rekisteröity malli?

Yritysten ja suunnittelijoiden tulisi harkita tapauskohtaisesti, kumpi suoja sopii paremmin heidän tarpeisiinsa:

  • Rekisteröimätön yhteisömalli on ihanteellinen nopeasti vaihtuville tuotteille, kuten muotisuunnittelulle.
  • Rekisteröity yhteisömalli tarjoaa pidemmän suojan (jopa 25 vuotta) ja vahvemman oikeudellisen aseman.

Yhteenveto

Rekisteröimättömien yhteisömallien suoja on joustava ja kustannustehokas keino suojata mallin ulkomuotoa lyhyeksi aikaa Euroopan unionin alueella. Se on erityisen hyödyllinen aloilla, joissa tuotteiden elinkaari on lyhyt ja nopea reagointi markkinoilla on ensiarvoisen tärkeää. Mallin haltijoiden on kuitenkin tiedostettava suojan rajoitukset ja huolehdittava todisteiden keräämisestä mahdollisia kiistoja varten.

Mallien suojaus Suomessa

Mallien suojaus kohta 1: Hakemuksessa esitettävät tiedot

Hakemuksessa tulee hakijan henkilötietojen lisäksi nimetä ja ilmoittaa se tuote tai tuotteet, joita hakemuksen malli koskee, liittää hakemukseen mallin kuva-aineisto sekä maksaa hakemusmaksu. Mallihakemus voi sisältää useita eri malleja, mikäli mallia käyttävät tuotteet kuuluvat samaan teollismallien kansainvälistä luokittelua koskevan Locarnon sopimuksen luokkaan.

Rekisteröitävän mallin suoja-alan laajuus määräytyy hakemuksen kuva-aineiston perusteella ja käytännössä rekisteröity malli suojaa vain kuva-aineistossa näkyviä elementtejä. Toisaalta on kuitenkin myös tärkeää, ettei hakemuksen kuvamateriaalissa ole turhia elementtejä, sillä kyseiset elementit vaikuttavat mallin kokonaisarviointiin oikeuden-loukkaustilanteissa. Hakija voi myös halutessaan liittää hakemukseensa mallikappaleen hakemuksen kohteena olevasta mallista.

Mallien suojaus kohta 2: Hakemuksen käsittely

Viranomaisessa hakemus luokitellaan ilmoitettujen tuotteiden perusteella. Mallin rekisteröintitutkimuksessa otetaan huomioon kaikki tiedossa olevat seikat. Mikäli rekisteriviranomainen löytää hakemuksesta puutteita tai esteitä, tiedotetaan hakijaa asiasta välipäätöksellä, jotta hakija voi korjata hakemuksensa puutteet.

Jos rekisteriviranomainen ei löydä esteitä mallin rekisteröinnille, viranomainen rekisteröi mallin ja kuuluttaa sen Mallioikeuslehdessä. Suomessa rekisteröintiä on mahdollista lykätä hakijan pyynnöstä korkeintaan kuusi kuukautta hakemis- tai etuoikeuspäivästä.

Mallien suojaus kohta 3: Väiteaika

Rekisteröinnin kuuluttamisesta alkaa kulua kahden kuukauden väiteaika, jonka aikana on mahdollista tehdä väitteitä mallin uutuutta, yksilöllisyyttä tai rekisteröitävyyttä vastaan. Väiteajan päättymisen jälkeen viranomainen ottaa tehdyt väitteet käsittelyyn ja antaa rekisteröintiä vastaan tehdyt väitteet tiedoksi rekisteröinnin haltijalle.

Rekisteröinnin haltijalla on mahdollisuus lausua jokaisen väitteen johdosta. Mikäli rekisteröinnin haltija ei ota kantaa väitteeseen, viranomainen ratkaisee väiteasian ilman haltijan kannanottoa. Väitteen käsittelyn jälkeen viranomainen kumoaa rekisteröinnin kokonaan tai osittain tai hylkää väitteen. Väitteen johdosta tehtyyn ratkaisuun saa hakea muutosta Markkinaoikeudesta se, jolle päätös on vastainen.

Mallien suojaus kohta 4: Rekisteröinnin voimassaolo

Rekisteröity malli on voimassa viisi vuotta, jonka jälkeen rekisteröinti voidaan uudistaa neljä kertaa. Näin ollen rekisteröity malli on voimassa korkeintaan 25 vuotta rekisteröinnin myöntämispäivästä. Mikäli mallisuojan kohteena on varaosa, mallisuoja on voimassa kuitenkin korkeintaan 15 vuotta.

Mallien suojaus EU:ssa

Rekisteröityä yhteisömallia ei voi saattaa voimaan vain osassa Euroopan unionia, vaan tällöin tulee hakea halutuissa valtioissa yhteisömallin sijaan kansallisia rekisteröintejä.

Hakemuksessa esitettävät tiedot

Rekisteröityä yhteisömallia haetaan suoraan EUIPO:lta (European Union Intellectual Property Office). Hakemuslomakkeen täyttämiseen kannattaa käyttää asiantuntijamme apua.

Hakemuksessaan hakijan tulee henkilötietojensa lisäksi mainita se tuote tai tuotteet, joita hakemuksen malli koskee ja liittää jäljennettäväksi sopiva kuva mallista. Mallia käyttävien tuotteiden maininta ei tule vaikuttamaan mallin suoja-alan arviointiin. Yhteisömallihakemus voi sisältää useita malleja, mikäli mallia käyttävät tuotteet kuuluvat samaan teollismallien luokittelua koskevan Locarnon sopimuksen luokkaan.

Jos mallin rekisteröintiä on haettu ennen yhteisömallihakemusta jossain toisessa Pariisin sopimuksen tai WTO:n jäsenvaltiossa, hakija voi pyytää etuoikeutta kuuden kuukauden aikana tehdyn ensihakemuksen tekemispäivästä. Lisäksi hakijan tulee rekisteröintihakemuksen yhteydessä maksaa mallin hakemus- ja julkaisumaksu.

Hakemuksen käsittely

Hakemuksen muodolliset edellytykset tarkastetaan hakemuksen saavuttua virastoon. Viranomainen on yhteydessä hakijaan, mikäli hakemuksessa havaitaan muodollisia puutteita. EUIPO ei tarkasta hakemuksen kohteena olevan mallin uutuutta tai yksilöllisyyttä, joten niiden osalta tutkimisvastuu on hakijalla.

Käytännössä ennakkotutkimuksen puuttuminen yhteisömallia rekisteröitäessä vähentää rekisteröintikustannuksia ja nopeuttaa huomattavasti rekisteröintiprosessia. Rekisteröidyt yhteisömallit julkaistaan rekisteriviranomaisen toimesta EUIPO:n omassa trademark and design Bulletinissa.

Rekisteröinnin kumoaminen

Rekisteröity yhteisömalli voidaan kumota mitättömyysmenettelyssä. Mitättömyysvaatimus rekisteröityä yhteisömallia vastaan on mahdollinen, vaikka mitättömyysvaateen haltijalla ei olisi taloudellista tai muuta intressiä vaatimukselleen. Hakemus yhteisömallin mitätöimiseksi annetaan yhteisömallin haltijalle tiedoksi.

Yhteisömallin haltijalla on oikeus ottaa kantaa mitättömyysvaatimuksen johdosta, jonka jälkeen mahdollinen kannanotto annetaan tiedoksi mitättömyysvaateen haltijalle. Tämän jälkeen mitättömyysvaateen haltijan on vielä mahdollisuus ottaa kantaa rekisteröidyn yhteisömallin haltijan antamaan lausumaan.

Lopulta viranomainen päättää mitättömyysmenettelyn antamalla päätöksen, jossa rekisteröinti kumotaan tai pidetään voimassa kokonaan tai osittain.

Rekisteröinnin voimassaolo

Rekisteröity yhteisömalli on voimassa 5 vuotta, jonka jälkeen rekisteröinti voidaan uudistaa neljä kertaa. Näin ollen rekisteröity yhteisömalli on voimassa korkeintaan 25 vuotta myöntämispäivästä.

Malli muotoilun suojamuotona

Malli on yksi teollisoikeuksista, joka suojaa tuotteen ulkomuotoa ja esteettisiä ominaisuuksia. Mallisuoja on tarkoitettu turvaamaan muotoilijoiden ja yritysten oikeudet tuotteidensa visuaaliseen suunnitteluun ja estämään muiden tahojen luvattoman kopioinnin. Tämä suoja edistää luovuutta ja kannustaa investoimaan korkealaatuiseen muotoiluun.

Mikä on malli?

Malli tarkoittaa tuotteen ulkomuotoa, joka voi sisältää esimerkiksi:

  1. Muodon – tuotteen kolmiulotteinen rakenne.
  2. Kuvioinnin – pintaan liittyvät yksityiskohdat.
  3. Värit – ulkomuodon väriyhdistelmät.
  4. Materiaalien sommittelun – materiaalien yhteensopivuus ja niiden visuaalinen vaikutus.

Mallisuojaa voidaan soveltaa monenlaisiin tuotteisiin, kuten huonekaluihin, kuluttajatuotteisiin, vaatteisiin ja elektroniikkaan.

Mallisuojan edellytykset

Jotta malli voidaan suojata, sen on täytettävä seuraavat kriteerit:

  1. Uutuus: Mallin on oltava uusi, eli vastaavaa mallia ei saa olla julkaistu ennen hakemusta tai suojaan vetoamista.
  2. Yksilöllinen luonne: Mallin yleisvaikutelman on erotuttava merkittävästi aiemmin tunnetuista malleista.

Mallin suojaaminen ei koske teknisiä tai toiminnallisia piirteitä, jotka määräytyvät yksinomaan tuotteen käyttämistarkoituksen perusteella.

Mallisuojan muodot

Mallisuoja voi olla:

  1. Rekisteröity malli: Suoja haetaan ja rekisteröidään viranomaisen, kuten Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tai kansallisen patenttiviraston, kautta. Rekisteröinti antaa vahvan oikeudellisen suojan, joka voi olla voimassa jopa 25 vuotta.
  2. Rekisteröimätön malli: Euroopan unionissa rekisteröimätön yhteisömalli tarjoaa automaattisen suojan kolmen vuoden ajaksi mallin ensijulkistamisesta. Tämä sopii tuotteille, joiden elinkaari on lyhyt, kuten muotialan tuotteet.

Mallisuojan edut

  1. Kilpailuedun turvaaminen: Mallisuoja estää kilpailijoita kopioimasta tuotteen ulkomuotoa, mikä auttaa suojaamaan yrityksen brändiä ja markkina-asemaa.
  2. Luovuuden kannustaminen: Suoja edistää innovatiivista suunnittelua, koska suunnittelijat voivat luottaa siitä saatavaan kaupalliseen hyötyyn.
  3. Sijoituksen suojaaminen: Mallisuoja suojaa yrityksen investointeja tuotesuunnitteluun ja tuotekehitykseen.

Mallisuojan käytännön soveltaminen

Mallisuojaa käytetään laajasti eri aloilla, kuten:

  • Muotiteollisuudessa: Vaatesuunnittelijoiden ja brändien luomusten suojaamiseksi.
  • Teollisessa muotoilussa: Esimerkiksi huonekalut ja kodinkoneet.
  • Kulutuselektroniikassa: Käyttöliittymien ja laitteiden ulkoasun suojaaminen.

Haasteet ja rajoitukset

  1. Uutuuden todistaminen: Hakijan on pystyttävä osoittamaan, että malli on uusi ja yksilöllinen.
  2. Lyhyt suoja-aika rekisteröimättömille malleille: Kolmen vuoden suoja voi olla riittämätön pitkän aikavälin tuotteille.
  3. Alueellinen kattavuus: Mallisuoja on pääsääntöisesti alueellinen, ellei kansainvälistä suojaa ole haettu esimerkiksi Haag-sopimuksen kautta.

Mallisuoja globaalissa liiketoiminnassa

Yritysten, jotka toimivat kansainvälisillä markkinoilla, tulisi harkita mallisuojan laajentamista useisiin maihin. Kansainvälinen mallisuoja voidaan hakea Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) kautta Haag-sopimusjärjestelmän avulla, joka mahdollistaa keskitetyn hakemuksen useisiin maihin.

Yhteenveto

Malli on tehokas keino suojata tuotteen ulkomuoto ja varmistaa sen kaupallinen hyödyntäminen. Sekä rekisteröidyt että rekisteröimättömät mallit tarjoavat arvokkaita mahdollisuuksia suunnittelijoille ja yrityksille, mutta oikean suojamuodon valinta riippuu liiketoiminnan tarpeista ja tuotteen elinkaaresta. Mallisuoja auttaa vahvistamaan luovuuden ja innovoinnin merkitystä globaalissa taloudessa.

Hyödyllisyysmallin mitätöinti

Hyödyllisyysmallin mitätöinti on prosessi, jossa voimassa oleva hyödyllisyysmalli pyritään kumoamaan hallinnollisella menettelyllä pätemättömäksi. Mitätöinti voi tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi tilanteessa, jossa kolmas osapuoli katsoo, että hyödyllisyysmalli ei täytä laissa asetettuja vaatimuksia, kuten uutuus- ja keksinnöllisyysvaatimuksia. Mitätöintimenettely tarjoaa tärkeän oikeussuojakeinon kilpaileville toimijoille ja muille tahoille.

Mitätöinnin perusteet

Hyödyllisyysmalli voidaan mitätöidä seuraavilla perusteilla:

  1. Uutuuden puute: Hyödyllisyysmalli ei ole uusi, eli vastaava keksintö on ollut julkisesti tunnettu ennen hakemuksen tekemistä.
  2. Keksinnöllisyys: Keksintö ei eroa olennaisesti tunnetusta tekniikan tasosta, eli se on liian ilmeinen alan ammattilaiselle.
  3. Selitys ja vaatimukset:  keksintö ole toteutettavissa keksinnön selityksen, eli hyödyllisyysmallin tekstin ja mahdollisten kuvien perusteella.
  4. Oikeudelliset esteet: Keksintö ei täytä hyödyllisyysmallilain muita vaatimuksia, kuten sitä, että hyödyllisyysmalli koskee sellaista, johon ei voi saada hyödyllisyysmallioikeutta.

Mitätöintimenettely

Yleisimmät vaiheet mitätöintimenettelyssä ovat:

  1. Mitätöintivaatimus: Kolmas osapuoli tekee kirjallisen vaatimuksen Patentti- ja rekisterihallitukselle perustellen, miksi hyödyllisyysmalli tulisi mitätöidä.
  2. Todistusaineiston esittäminen: Vaatimuksen esittäjän on esitettävä riittävä todistusaineisto, kuten aikaisempia julkaisuja, jotka osoittavat uutuuden ja/tai keksinnöllisyyden puutteen.
  3. Vastineen antaminen: Hyödyllisyysmallin haltijalla on mahdollisuus vastata vaatimukseen ja puolustaa oikeuttaan.
  4. Päätös: Viranomainen tekee päätöksen mitätöintiä koskevassa asiassa, ja päätös voidaan tarvittaessa saattaa myöhemmin Markkinaoikeuden arvioitavaksi.

Mitätöinnin seuraukset

Jos hyödyllisyysmalli mitätöidään, se katsotaan pätemättömäksi takautuvasti. Tällä on seuraavat vaikutukset:

  1. Oikeuksien päättyminen: Hyödyllisyysmallin haltija menettää oikeutensa.
  2. Oikeusvaikutusten kumoaminen: Mitätöity hyödyllisyysmalli ei voi olla peruste oikeustoimille, kuten oikeudenkäynneille loukkauksista.
  3. Markkinoiden vapautuminen: Kilpailevat toimijat voivat vapaasti hyödyntää mitätöidyn hyödyllisyysmallin kohdetta ilman rikkomusriskiä.

Hyödyllisyysmallin mitätöinnin merkitys

Mitätöintimenettely toimii tasapainottavana tekijänä immateriaalioikeuksien järjestelmässä. Se varmistaa, että vain lailliset ja perustellut oikeudet säilyvät voimassa, mikä edistää reilua kilpailua ja innovaatioiden kehittämistä. Samalla se tarjoaa oikeussuojakeinon niille, jotka katsovat, että voimassa oleva hyödyllisyysmalli on perusteeton tai haitallinen markkinoille.

Yhteenveto

Hyödyllisyysmallin mitätöinti on keskeinen oikeudellinen menettely, jolla voidaan puuttua väärin perustein myönnettyihin suojamuotoihin. Prosessi edellyttää perusteellista valmistelua ja todistusaineiston esittämistä, mutta se tarjoaa tärkeän välineen immateriaalioikeuksien tasapainon säilyttämiseksi.