Ota yhteyttä

Arkistot: IPR-wikit

Hyödyllisyysmallisuojan edellytykset

1.1 Hyödyllisyysmallin uutuus

Hyödyllisyysmallin tulee olla uusi hakemuksen tekemispäivään mennessä kaikkialla maailmalla tunnetuksi tulleisiin ratkaisuihin nähden.

Uutuusvaatimus on absoluuttinen, joten mikä tahansa julkiseksi tulo, esimerkiksi julkisen käytön seurauksena tai suullisen esityksen johdosta, on esteenä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille.

1.2 Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyys

Hyödyllisyysmallilta edellytettävän keksinnöllisyyden taso on hieman patentilta edellytettävää keksinnöllisyyden tasoa alhaisempi, joten hyödyllisyysmallisuojan edellytykset voivat täyttyä, vaikka patentin edellytykset eivät täyttyisikään. Hyödyllisyysmallin tekniikan tulee selvästi erota tunnetusta tekniikasta, kun patentilta puolestaan edellytetään olennaista eroa tunnetusta tekniikasta.

Käytännössä tämän on tulkittu tarkoittavan, ettei keksintö saa olla aivan ilmeisesti johdettavissa aikaisemmasta eikä se myöskään saa olla itsestään selvä keskivertoammattimiehelle.

2. Hyödyllisyysmallin rekisteröinti

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti suoritetaan toimittamalla hakemus Patentti- ja rekisteriviranomaiselle ja maksamalla rekisteröintimaksu. Hakemuslomakkeeseen tulee merkitä hakijan ja keksijän nimi- ja osoitetiedot sekä keksinnön nimitys.

Hyödyllisyysmallilomakkeen liitteenä tulee olla hakemuksen keskeisin osuus eli keksinnön selitys, suojavaatimukset ja kuvat. Hakemuksen tulee sisältää kaikki keksinnön kannalta olennaiset tiedot, sillä hakemukseen ei saa tekemispäivän jälkeen lisätä uutta tietoa keksinnöstä.

2.1 Hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely

Hyödyllisyysmalleihin sovelletaan ilmoitusmenettelyä. Rekisteröinti-viranomainen tutkii ainoastaan hyödyllisyysmallin muodolliset rekisteröintiedellytykset. Rekisteröintiviranomainen antaa tarvittaessa välipäätöksen, jossa pyytää hakijaa korjaamaan hakemuksen muodolliset puutteet. Hakijan tulee vastata välipäätökseen ja korjata mahdolliset puutteet kahden kuukauden kuluessa.

Uutuutta ja eroavuutta aiempaan tunnettuun tekniikkaan ei lähtökohtaisesti tutkita rekisteröintiviranomaisessa, joten tutkimisvastuu on hakijalla. Käytännössä hakijan on mahdollista pyytää rekisteriviranomaiselta tutkimusta korvausta vastaan. Lisäksi hakijan tulee tarvittaessa hakemuksessaan pyytää etuoikeutta aiemmasta hakemuksesta.  Etuoikeuden pyytämisen edellytyksenä on, että hakemus tehdään 12 kuukauden kuluessa aiemmasta hakemuksesta.

Hakemuksen voi jättää Patentti- ja rekisterihallitukselle suomeksi tai ruotsiksi, mikäli hakijalla on kotipaikka Suomessa. Hyödyllisyysmallin rekisteröinti kuitenkin edellyttää, että suojavaatimukset on annettu sekä suomeksi että ruotsiksi, joten hakijan tulee ennen rekisteröintiä joko kääntää suojavaatimukset tai käännättää Patentti- ja rekisterihallituksessa. Kääntämistä tulee pyytää kirjallisesti ja maksaa käännösmaksu.

2.2 Hakemusasiakirjojen julkaiseminen

Hakemusasiakirjat ovat julkisia rekisteröinnistä lähtien tai siitä kun 15 kuukautta on kulunut tekemis- tai etuoikeuspäivästä. Hyväksytty hakemus merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin ja kuulutetaan julkaisemalla sähköisessä Hyödyllisyysmallilehdessä.

Hyödyllisyys-mallin rekisteröintiä on mahdollista lykätä enintään 15 kuukautta hakemuksen tekemis- tai etuoikeuspäivästä, mikäli hakija pyytää lykkäystä kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa tekemispäivästä ja maksaa lykkäysmaksun.

3. Patenttihakemuksen muuntaminen

Suomalainen patenttihakemus, eurooppapatenttihakemus ja kansainvälisessä vaiheessa oleva PCT-hakemus voidaan muuntaa vireillä ollessaan hyödyllisyysmallihakemukseksi. Lisäksi hakijan on mahdollista hakea samanaikaisesti sekä hyödyllisyysmallia että patenttia samalle keksinnölle. Hyödyllisyysmallihakemusta ei kuitenkaan ole mahdollista muuntaa patenttihakemukseksi, eikä mallihakemusta ole mahdollista muuntaa hyödyllisyysmalli-hakemukseksi.

Hakemuksen muuntaminen tapahtuu hakemuksella Patentti- ja rekisterihallitukseen. Hakemuksessa tulee ilmoittaa patenttihakemuksen numero ja tekemispäivä. Hakemusta muunnettaessa varsinaisen keksinnön tulee säilyä samana eikä keksinnön suojavaatimuksia saa laajentaa. Mikäli hakemuksessa on ollut menetelmä- tai käyttövaatimuksia, täytyy nämä poistaa hakemuksesta, sillä ne eivät kuulu hyödyllisyysmallin suoja-alaan.

3.1 Hakemuksen muuntamisen aikarajat

Patenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmallihakemukseksi on mahdollista kymmenen vuotta patenttihakemuksen tekemisestä. Hakemusta muunnettaessa hyödyllisyysmallihakemuksen jättöpäiväksi tulee patenttihakemuksen jättöpäivä. Hakemuksen muuntaminen ei poista patenttihakemuksen vireilläoloa, ellei hakija erikseen peruuta patenttihakemusta.

Viisi yleisintä IP-kysymystä start-up yrityksissä

Kokosimme oheen viisi yleisintä IP-kysymystä, mitä start-up yrityksistä meille yleensä esitetään.

  1. Millaisen nimen valitsen tuotteelle tai palvelulle? Miten voin suojata brändini?
    • Brändiä suunnitellessa kannattaa pohtia nimenvalintaa myös suojausnäkökulmasta asiantuntijan kanssa. Tuotteen tai palvelun alkuvaiheessa voi olla houkuttelevaa valita merkki, joka suhteellisen suoraan kuvailee tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksia. Tällaiset valinnat kuitenkin yleensä kostautuvat pidemmän päälle, kun brändin rekisteröiminen voi osoittautua haastavaksi.
  2. Onko minulla sellaista teknologiaa, jota kannattaisi suojata. Mistä tiedän, että keksintöni on uusi.
    • Luultavasti teknologiakartoitus tai patentointi on sinulle ajankohtaista. Mikäli pohdit näitä kysymyksiä, nyt olisi korkea aika ottaa yhteyttä. Keksinnön suojaamatta jättämistä voisi verrata ulko-oven hankkimiseen ilman asianmukaista lukkoa. Päätös ei välttämättä johda heti ikäviin seurauksiin, mutta riskejä se kasvattaa huomattavasti. Samaan tapaan kuin lukottomasta ovesta voi kävellä sisään, kilpailija pystyy hyödyntämään suojaamatonta aineetonta omaisuutta toiminnassaan.
  3. Mitä kilpailijat tekevät? Miten varmistan, etten riko muiden oikeuksia.
    • Erilaisten IP-oikeuksien tuntemisen ja omien oikeuksien suojaamisen lisäksi on syytä selvittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mitä kilpailijat ovat suojanneet, jotta ei tule omalla toiminnallaan tahattomasti loukanneeksi muiden aineettomia oikeuksia. Toiminnanvapauden selvittäminen turvaa liiketoimintaa ja ehkäisee esimerkiksi patenttikiistoja.
  4. Miten rakennan sijoittajille uskottavan IP-salkun, jolla on merkitystä rahoituksen saamisen kannalta.
    • IP-oikeudet ovat yrityksen omaisuutta, usein kaikkein arvokkainta sellaista. Liiketoiminta voi edetä pitkällekin ilman suojauksia, mutta suojaamatta jättäminen altistaa keksintösi ja brändisi kopioinnille. IP-oikeudet ovat luonteeltaan kielto-oikeuksia, joilla voi estää muita hyödyntämästä kaupallisesti esimerkiksi keksintöä tai brändiä. IP-oikeudet turvaavat myös yrityksen kasvua vaikuttamalla positiivisesti yrityksen taloudelliseen arvoon. Kattava IPR-salkku voi esimerkiksi kasvattaa myyntihintaa yrityskaupoissa tai mahdollistaa rahoitusta liiketoiminnalle.
  5. Milloin ottaa yhteyttä ja milloin suojata?
    • Suojien kannalta on tärkeää, ettei IP-asioita lykätä tuonnemmaksi. Esimerkiksi keksintö menettää uutuutensa, jos se julkaistaan ennen patenttihakemuksen jättämistä. Myös brändiin investoidut markkinointipanokset voivat valua hukkaan, jos merkin rekisteröiminen osoittautuukin myöhemmin hankalaksi. Koskaan ei ole siis liian varhaista ottaa yhteyttä meihin. Kerro meille tilanteestasi ja voimme yhdessä miettiä, onko nyt sopiva ajankohta tapaamiselle

Patenttihakemuksen jatkaminen kansainvälisesti

Patenttihakemuksen jatkaminen kohta 1: Hakemusta voidaan jatkaa monella tapaa: kansainvälinen, alueellinen ja kansallinen jatkohakemus

Patentti on maantieteellisesti rajoitettu oikeus kieltää muita käyttämistä ammattimaisesti patentilla suojattua keksintöä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mikäli olet jättänyt Suomen Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) kansallisen patenttihakemuksen, se voi johtaa ainoastaan kansalliseen patenttiin Suomessa. Mikäli haluat suojata keksintöä muualla, sinun pitää jättää joko yksi tai useampi kansallinen patenttihakemus, maantieteellistä aluetta koskeva patenttihakemus, kuten eurooppapatenttihakemus, tai kansainvälinen patenttihakemus eli PCT-patenttihakemus.

Kansallinen patenttihakemus tarkoittaa sitä, että keksinnölle haetaan kansallista patenttia jossakin maassa jättämällä patenttihakemus kyseisen maan patenttivirastoon, jossa hakemukselle tavallisesti suoritetaan samanlainen tutkimus kuin ensihakemukselle. Maantieteellistä aluetta koskeva patenttihakemus taas on patenttihakemus, joka jätetään jonkun maantieteellisen alueen patenttivirastoon, kuten Euroopan patenttivirastoon (EPO). Tällaisessa tapauksessa patenttihakemus tutkitaan alueen patenttivirastossa ja mikäli alueen patenttivirasto myöntää patentin, se tulee saattaa voimaan niissä maantieteellisen alueen maissa, joissa halutaan patentti. Yhdellä patenttivirastokäsittelyllä voidaan tällä tavalla saada patentti useassa maassa.

PCT-patenttihakemus taas on lähes kaikkia maailman valtioita koskeva patenttihakemus, joka ei nimestään huolimatta voi johtaa maailman patenttiin, koska sellaista ei ole olemassa. PCT-patenttihakemukselle suoritetaan tutkimus jättämisen jälkeen ja PCT-patenttihakemus tulee jatkaa PCT-jatkohakemuksena ainakin yhteen kansalliseen patenttivirastoon ja/tai ainakin yhteen maantieteelliseen alueen patenttivirastoon ns. PCT-artiklojen ja maan/alueen lainsäädännön määräaikojen sisällä (tavallisesti 30 tai 31 kuukautta ensihakemuksen jättöpäivästä). Tämän jälkeen kukin PCT-jatkohakemus tutkitaan niissä patenttivirastoissa, joihin PCT-jatkohakemus on jätetty. Mikäli PCT-jatkohakemus täyttää maan/alueen patentoitavuuskriteerit, maan/alueen patenttivirasto myöntää kyseistä maata/aluetta koskevan patentin. Eräs PCT-patenttihakemuksen etu on se, että jättämällä sellainen voidaan ”ostaa” lisäaikaa kansallisten/alueellisten patenttihakemusten jättämiselle. Toinen etu on se, että mikäli kansainvälistä patenttihakemusta tutkiva tutkija toteaa, että kansainvälisessä patenttihakemuksessa esitetty keksintö täyttää patentoitavuuskriteerit, tästä voi olla etua PCT-jatkohakemuksen käsittelyssä maan/alueen patenttivirastossa.

Patenttihakemuksen jatkaminen kohta 2: Etuoikeus takaa jatkohakemuksille keksinnön patentoitavuuden arvioinnin ensihakemuksen jättöpäivän mukaan

Tällaisia muita maita koskevia patenttihakemuksia – jäljempänä jatkohakemus– varten voit pyytää etuoikeutta keksinnöstä jätetystä ensimmäisestä patenttihakemuksesta – jäljempänä ensihakemus– edellyttäen, että muita maita koskevat patenttihakemukset jätetään vuoden sisällä ensihakemuksen jättämisestä. Tällöin etuoikeutta pyytävä patenttihakemus katsotaan jätetyksi samana päivänä kuin ensihakemus, kun etuoikeutta pyytävässä hakemuksessa esitetyn keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä tutkitaan siinä patenttivirastossa, johon patenttihakemus on jätetty. Etuoikeus koskee kuitenkin pääsääntöisesti ainoastaan sellaista substanssia, joka on sekä ensihakemuksessa että jatkohakemuksessa mukana.

Mikäli keksinnöstä jätetään jatkohakemuksia vasta etuoikeusvuoden umpeutumisen jälkeen, eli pyytämättä etuoikeutta ensihakemuksesta, ensihakemus muodostaa pääsääntöisesti ainakin uutuuden esteen kaikelle sille jakohakemuksen substanssille, joka on sekä ensihakemuksessa että jakohakemuksessa. Jos ensihakemuksessa esitetty keksintö on tullut julkiseksi ennen jatkohakemuksen jättämistä keksinnöstä ilman etuoikeutta, muodostaa myös itse keksintö esteen jatkohakemuksen menestymiselle, koska jatkohakemuksessa esitetyn keksinnön tulee olla uusi ja keksinnöllinen julkiseksi tulleeseen keksintöön verrattuna.

Patenttihakemuksen jatkaminen kohta 3: Patenttihakemusta kannattaa kehittää ennen jatkohakemusten jättämistä

Ensihakemuksen jättöpäivästä laskettuna patenttivirasto antaa noin 8–10 kuukauden kuluttua ensimmäisen lausuntonsa patentoitavuudesta eli nk. ensimmäisen teknisen välipäätöksen, jossa patenttiviraston tutkija ilmaisee näkemyksensä ensihakemuksen patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä. Tässä välipäätöksessä olevaa informaatioita kannattaa hyödyntää, mikäli aiot jättää muita maita koskevia patenttihakemuksia.

Välipäätöksen sisältö voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan: hakemuksessa kuvatun keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä koskevaan osaan ja hakemuksen muodollisia asioita koskevaan osaan. Keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä koskevassa osassa patenttiviraston tutkija viittaa aiemmin tunnettuihin asioihin ja esittää kantansa hakemuksen patenttivaatimuksissa kuvatun keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä. Hakemuksen muodollisia asioita koskevassa osassa patenttiviraston tutkija esittää hakemustekstissä olevat epäselvyydet, kirjoitusvirheet ja muut vastaavat muodolliset seikat.

Kun hakemusta lähdetään kehittämään, kannattaa aina ensin selvittää, onko ensihakemus julkinen tai onko ensihakemuksen kohde julkinen. Tämän selvittäminen on siksi tärkeää, että kaikki julkiseksi tulleet asiat, joita ei ole mainittu ensihakemuksessa, voivat olla uutuuden tai keksinnöllisyyden este kaikelle sille, mitä halutaan lisätä.

Patenttihakemuksen jatkaminen kohta 4: Miten etuoikeushakemuksessa annettua välipäätöstä voi hyödyntää patentointiprosessin edetessä?

Mikäli on selvää, että tutkija on oikeassa ensihakemuksen itsenäisissä patenttivaatimuksissa kuvatun keksinnön uutuuden tai keksinnöllisyyden puuttumisesta, kannattaa jatkohakemuksen itsenäisiä patenttivaatimuksia täsmentää siten, että ainakin uutuuskriteerit täyttyvät. Tässä vaiheessa olisi toivottavaa, että ensihakemus olisi niin hyvin tehty, että tuki täsmennyksille löytyy siitä. Mikäli joudutaan lisäämään sellaista asiaa, jolle ei ole tukea ensihakemuksessa, etuoikeus käytännössä menetetään, koska jatkohakemuksessa esitetty keksintö ei ole sama kuin ensihakemuksessa esitetty.

Joskus saattaa myös tulla tarve laajentaa ensihakemuksen itsenäisten patenttivaatimusten suojapiiriä, kun jätetään jatkohakemuksia. Välipäätöksen informaation perusteella voidaan esimerkiksi todeta, että patenttiviraston tutkija on ilmeisesti antanut positiivisen välipäätöksen koskien ensihakemuksen patenttivaatimuksissa kuvatun keksinnön uutuutta ja keksinnöllisyyttä, koska patenttivaatimusten suojapiiri on liian suppea. Laajentaminen ei sinänsä ole kiellettyä, mutta, mikäli näin tehdään, kannattaa säästä ensihakemuksen sanamuodot jatkohakemuksessa siten, että on mahdollista tarvittaessa peruttaa takaisin ensihakemuksen suojapiiriin. Tämä johtuu siitä, että laajennetulla sanamuodolla ei ole etuoikeutta ensihakemuksessa, koska jatkohakemuksessa on esitetty keksintö, jota ei ole esitetty ensihakemuksessa.

Kaikki ilmiselvät kirjoitusvirheet ja muut muodolliset asiat kannattaa korjata, jotta jatkohakemuksessa annettavassa välipäätöksessä ei viitata näihin. Hakemustekstin epäselvät kohdat kannattaa kuitenkin usein korjata siten, että säästetään alkuperäinen sanamuoto, mutta lisätään hakemustekstiin ilmaisu, jossa epäselväksi väitetty asia ilmaistaan toisella tavalla. Tämä johtuu siitä, että alkuperäisellä sanamuodolla on etuoikeus, mutta korjatulla ei.

Ensihakemuksessa annettua välipäätöstä kannattaa lukea pohtien, voiko asian ymmärtää/tulkita siten, kuten tutkija on asian ymmärtänyt, vaikka näin ei alun perin ollut tarkoitus. Jälleen, säilytä alkuperäinen sanamuoto, mutta lisää tarkennus ja ilmaise asia myös toisella tavalla jatkohakemuksessa.

Erityisesti kemian alan patenttihakemuksissa kannattaa jatkohakemuksiin myös lisätä esimerkkejä tukemaan/perustelemaan keksinnöllisyyttä, mikäli ensihakemuksessa esitettyä keksintöä on testattu sen jälkeen, kun ensihakemus jätettiin ja mikäli testitulokset eivät ole julkisia.

Patentin hyväksyminen ja myöntäminen

Jos olet tietoinen kilpailijasi tuotteista/palveluista/tms., kattaako tulevan patentin suojapiiri kilpailijasi tuotteet/palvelut/tms., eli voitko saada kilpailijasi kiinni loukkauksesta. Edellyttäen tietysti, että patenttihakemuksessasi kuvattu asia on uusi kilpailijasi tuotteeseen/palveluun/tms. verrattuna.

Myös yleisellä tasolla kannattaa katsoa tulevan patenttisi suojapiiriä – onko hakemuksessa mielestäsi eväitä laajempaan suojapiiriin tai onko hakemuksessasi esitetty jotain sellaista, joka voisi olla toisen patenttihakemuksen kohde ja jota ei patentin suojapiiri kata. Jouduitko hakemuksen käsittelyn aikana luopumaan jostakin vaatimuskategoriasta; suojaisiko patentti ainoastaan menetelmän, kun lisäksi laitteelle pitäisi saada suojaa tai päinvastoin. Tällaisessa tilanteessa kannattaa mahdollisesti jättää jaettuja hakemuksia (eng. Divisional application).

Hyväksyvän välipäätöksen liitteenä on usein myös versio patenttihakemuksesta, joka osittaa missä muodossa patenttivirasto tulee myöntämään patentin. Tätä versiota kannattaa lukea huolella: Onko tutkija tehnyt viran puolesta muutoksia/korjauksia ja jos on, onko näillä vaikutusta suojapiriin. Pidä mielessä, että tukijalla ei tavallisesti ole mitään vastuuta ehdottamistaan muutoksista, vastuu on hakijalla eli hakija joko hyväksyy tai hylkää tutkijan ehdottamat muutokset/korjaukset.

Patentin hyväksymisen yhteydessä tulee sen lisäksi että hyväksyy muodon, jossa patentti on tarkoitus myöntää, myös maksettava painatusmaksu ja usein toimitettava erilaisia käännöksiä patenttivaatimuksista. Esimerkiksi mikäli hakemuksen kieli Euroopan patenttivirastossa on ollut englanti, tulee patenttivaatimukset hyväksymisen yhteydessä toimitettava Euroopan patenttivirastoon myös ranskaksi ja saksaksi. Edelleen tulee esimerkiksi eurooppapatentti saattaa voimaan säädetyssä ajassa niissä maissa, mihin patentti halutaan. Mikäli näin ei tehdä, eli europpapatenttia ei saateta voimaan yhdessäkään maassa säädetyssä ajassa, eurooppapatentti raukeaa.

Patentin myöntämisen jälkeen hakemus muuttuu staattiseksi ja suojapiiriä ei voi enää laajentaa ja 9 kuukauden väiteaika alkaa, esimerkiksi mikäli patentti on eurooppalainen tai kansallinen suomalainen patentti. Väiteaikana kolmansilla osapuolilla on mahdollista tehdä väite ja yrittää osittain tai kokonaan kumota patentin.

Vuosimaksut

Jotta patenttihakemus ja patentti patentin myöntämiseen jälkeen pysyisi voimassa, siitä pitää maksaa vuosimaksut. Mikäli patenttihakemuksen tai patentin vuosimaksuja ei suoriteta, hakemus tai patentti raukeaa eikä sitä saa uudestaan voimaan. Vuosimaksut nousevat tavallisesti hakemuksen tai patentin iän mukana. Vuosimaksuista vielä, että europpapatenttihakemuksen myöntämistä ei välttämättä kannata kiirehtiä seuraavasta syystä: Europpapatenttihakemuksesta asiakas maksaa vuosimaksut ainoastaan hakemuksesta Euroopan patenttivirastolle, mutta eurooppapatentista maksat x kertaa vuosimaksun siten, että x on maamäärä, jossa eurooppapatentti on saatettu voimaan.

Yksinkertainen tapa hoitaa vuosimaksut on antaa meille Boco IP:lle tehtäväksi huolehtia näistä. Tämä tarkoittaa sitä, että Boco IP huolehtii vuosimaksujen maksamisesta ajallaan

Keksinnön uutuustutkimus

Keksinnön patentoitavuus ja käyttövapaus kannattaa selvittää

Uutuus tarkoittaa sitä, että keksintö ei saa olla ennestään tunnettu ja keksinnöllisyys sitä, että keksinnön on erottava riittävästi kaikista ennestään tunnetuista vastaavista ratkaisuista. Uutuustutkimus on tärkeä osa patentointityötä, sillä turhia kustannuksia ei kannata kerryttää tekemällä patenttihakemus, jolla ei ole mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi.

Uutuustutkimuksessa käytetään työkaluna kattavia, maailmanlaajuisia patentointitietokantoja. Mahdollisten patentoitavuuden esteiden lisäksi hauissa tulee esille paljon hyvää terminologiaa ja vinkkejä, kuinka määritellä keksintö hakemuksessa siten, että se täyttää uutuuden ja keksinnöllisyyden vaatimukset. Koska patenttihakemusjulkaisulta ja myöhemmin patenttijulkaisulta vaaditaan, että alan ammattilainen voi julkaisun avulla toisintaa eli hyödyntää keksintöä, on myös pohdittava, millä tasolla asia kannattaa kuvata, jotta keksinnön käyttäminen eli toisintaminen hakemuksen avulla onnistuu. Keksinnön määrittely hakemuksessa tarkoituksenmukaisesti on muutenkin hyvin oleellista, sillä sen jälkeen, kun patenttihakemus on jätetty patenttivirastoon, siihen ei voi enää lisätä uutta.

Koska patenttihakemukset tulevat yleensä julkisiksi vastaa puolentoista vuoden jälkeen hakemuksen jättöpäivästä, täydellistä ja tyhjentävää uutuustutkimusta ei ole mahdollista tehdä. Tulokset ovat kuitenkin pääsääntöisesti relevantteja patentointipäätöksen kannalta, ja harvemmin tulee virastokäsittelyssä vastaan täysin yllättäviä uusia esteitä patentoitavuudelle. Uutuustutkimus on siis nopea ja hyvä tapa selvittää, onko keksinnön patentoinnille merkittäviä esteitä.

Uutuustutkimuksen kautta saattaa myös tulla tietoa esteistä käyttää keksintöään kaupallisesti, sillä myönnetty patentti ei ole aina tae sille, että patentinhaltija voisi käyttää ammattimaisesti omaa keksintöään. Kolmansien osapuolten suojat voivat kohdistua patentoinnin kohteena olevaan tuotteeseen, vaikka ne eivät suoraan muodostuisi esteeksi oman patentin saamiselle. Usein tällaisia kolmannen osapuolen suojiin liittyviä haasteita voidaan kuitenkin ratkaista, esim. lisensointisopimuksilla. On tärkeää ymmärtää patentin luonne kielto-oikeutena, ei käyttöoikeutena. Siksi on tärkeää selvittää keksinnön patentoitavuus ja siihen liittyvä toiminnanvapaus ennen patenttihakemuksen tekemistä.

Keksinnön salassapito kriittistä ennen patenttihakemuksen jättämistä

On tärkeää huomioida, että patentoitavuuden esteeksi voi muodostua myös yrityksen oma toiminta. Keksinnön salassapito ennen patenttihakemuksen jättämistä onkin erittäin kriittistä, sillä patentointia koskee nk. absoluuttinen uutuusvaatimus. Tämä tarkoittaa sitä, ettei keksintö ole saanut tulla julkiseksi ennen hakemuksen jättöpäivää. Tämä kannattaa muistaa, mikäli esimerkiksi esittelee keksintöään sijoittajille tai suunnittelee sen lanseerausta messuilla. Salassapitosopimus (Non-Disclosure Agreement, NDA) on tavanomainen keino välttää ongelmia, mutta silti on oltava tarkkana siitä, missä, kenelle ja kuinka yksityiskohtaisetsi keksinnöstään kertoo.

Meitä patenttiasiamiehiä sitoo tiukka vaitiolovelvollisuus, joka on määritelty Suomen patenttiasiamiesyhdistyksen eettisissä säännöissä sekä toimeksiantoehdoissamme. Yhteistyön ja keksinnön mahdollisimman tarkoituksenmukaisen suojan kannalta luottamuksellinen asiakassuhde on tärkeä. Lopputulos on sitä parempi, mitä tarkemmin patenttiasiamies tuntee keksinnön sekä yrityksen taustat ja liiketoimintasuunnitelmat tuotteen suhteen.

Laadukkaan patentin varmistaa ammattimaisesti laadittu patenttihakemus

Kun patentoitavuuden esteet on selvitetty ja asiakas on tehnyt patentointipäätöksen, aloittaa patenttiasiamies patenttihakemuksen kirjoittamisen. Patenttihakemusten laatiminen kannattaakin jättää asiantuntijan vastuulle, sillä vaikka hakemuksen voi periaatteessa kirjoittaa itsekin, se lisää riskejä huomattavasti. Patenttiasiamies tuntee patenttihakemuksen muotoon ja sisältöön kohdistuvat laajat vaatimukset ja löytää keksinnöllesi parhaan mahdollisen suojapiirin. Kokemuksestani voin sanoa, että tämä ei ole se kohta, jossa kannattaa tinkiä kustannuksista, sillä kuten aiemmin totesin, hakemusta ei enää voi laajentaa myöhemmin koskemaan sellaista, jota ei ollut alun perin mukana hakemuksessa. Valitettavasti se on johtanut lähes poikkeuksetta ikäviin yllätyksiin asiakkailla, jos hakemusta ei ole alun alkaen laadittu ammattilaisen kanssa. Tavallinen virhe on se, että keksinnölle haettava suojapiiri esitetään liian suppeasti patenttihakemuksessa. Laadukas ensihakemus on koko patentointiprosessin kulmakivi.

Patenttihakemus koostuu neljästä osasta: selitys, patenttivaatimukset, kuvat ja tiivistelmä. Patenttivaatimukset ovat patenttihakemuksen tärkein osa, sillä niissä esitetään asia, jolle suojaa haetaan, eli ne määrittävät patentin juridisen suojapiirin. Selitysosassa taas kuvataan keksintöä tarkemmin ja annetaan esimerkkejä sen käytöstä, sillä patenttihakemuksen on tarkoitus mahdollistaa keksinnön toisintaminen hakemuksen avulla – myös kuvat voivat olla tässä avuksi. Hakemusta laatiessa pitää aina tasapainotella riittävän kuvauksen ja täydellisen kuvauksen välillä: et varmasti halua antaa muille täydellistä ohjetta keksintösi käyttöön. Myöskään omaa patenttisuojaa ei kannata rajata tarpeettomasti valitsemalla liian suppeata kuvaus keksinnöstä.

Hakemusluonnos lähetetään aina asiakkaalle kommentoitavaksi. Usein hakemusluonnosten osalta käydäänkin muutamia kommentti- ja kysymyskierroksia, ennekuin hakemus saa lopullisen muotonsa, ja on valmis jätettäväksi patenttivirastoon. Tämä vaihe kestää tavallisesti 1–2 viikkoa.

Virastokäsittely ja etuoikeusvuosi alkavat patenttihakemuksen jättämisestä

Kun patenttihakemus on valmis jätettäväksi, toimitamme sen patenttivirastoon. Patenttihakemukseen liittyy paljon muodollisia vaatimuksia, jotka erinomaiset IP Specialistimme hoitavat kuntoon hakemuskäsittelyn alkuvaiheessa. Hakemukseen liittyen on itse patenttihakemustekstin ja kuvien lisäksi toimitettava patenttivirastoon erinäköisiä tietoja, mm. patentinhakija (usein yritys) ja keksijät yhteystietoineen, miten hakija on saanut oikeuden keksintöön (esim. onko kyseessä työsuhdekeksintö), patenttiasiamies ja hakijan valtakirja asiamiehelle.

Hakemuksen virastoon jättämispäivä on hakemuksen virallinen tekemispäivä, josta myös lasketaan mahdollisen myönnetyn patentin 20 vuoden voimassaoloaika sekä useissa maissa patentin vuosimaksut eli ylläpitomaksut. Uutta patenttihakemusta kutsutaan ensihakemukseksi eli prioriteettihakemuksesi, sillä siitä alkaa hakemuksen etuoikeusvuosi (tai prioriteettivuosi). Etuoikeusvuosi tarkoittaa sitä, että patenttihakemusta voi vuoden sisällä jatkaa muihin maihin, niin että sen uutuutta ja keksinnöllisyyttä arvioidaan etuoikeuspäivän mukaan. Kirjaamme järjestelmäämme kaikki hakemukseen, sen vuosimaksuihin ja etuoikeusvuoteen liittyvät määräpäivät ja valvomme niitä koko patenttihakemusprosessin ajan asiakkaan puolesta. Raportoimme asiakkaalle hakemuksen jättämisen sekä aina, kun hakemuskäsittelyssä ilmenee uutta.

Se, mihin maahan ensihakemus kannattaa jättää, riippuu paljolti asiakkaan tilanteesta – mitkä ovat hänen päämarkkinansa patenttihakemukseen liittyvälle tuotteelle nyt ja tulevaisuudessa. Monesti kotimainen Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on mainio vaihtoehto ensihakemuksen jättämiselle, sillä sieltä saa kohtuullisilla kustannuksilla laadukkaan tutkimuksen patenttihakemukselleen. PRH antaa myös suomalaisille ensihakemuksille aina ensimmäisen lausuntonsa keksinnön patentoitavuudesta ennen etuoikeusvuoden umpeutumista. Tällöin hakijalla on hyvä mahdollisuus arvioida keksintönsä patentoinnin jatkomahdollisuuksia, ennen kuin hän sitoutuu laajempiin kustannuksiin, esimerkiksi kansainväliseen jatkohakemukseen tai muihin suoraan eri maihin tai patentointijärjestelmiin kohdistuviin jatkohakemuksiin.

Patentin ensimmäinen tekninen välipäätös

Ensimmäinen patentoitavuuslausunto kannattaa hankkia ennen päätöstä jatkohakemuksista.

Keksinnöstä jätetyn ensimmäisen patenttihakemuksen jättöpäivästä laskettuna patenttivirasto antaa noin 8–10 kuukauden kuluttua ensimmäisen lausuntonsa patentoitavuudesta eli nk. ensimmäisen teknisen välipäätöksen, jossa patenttiviraston tutkija ilmaisee näkemyksensä hakemuksen patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä. Ainakin Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) Suomessa antaa tämän ensimmäisen välipäätöksen etuoikeusvuoden sisällä, eli ennen kuin päätös hakemuksen mahdollisesta jatkamisesta kansainvälisesti tulee ajankohtaiseksi.

Jos etuoikeushakemus on jätetty muualle kuin Suomeen, voivat käsittelyajat vaihdella. Esimerkiksi Yhdysvaltojen patenttivirasto (USPTO) on hitaampi, eikä ole harvinaista, että ensimmäinen tekninen välipäätös US-patenttihakemuksessa saadaan vasta etuoikeusvuoden päättymisen jälkeen. Tämä pidempi käsittelyaika kannattaa ottaa huomioon, mikäli keksinnölle on tarkoitus hakea patenttia laajemminkin kuin Yhdysvalloissa, sillä muutoin on mahdollista, että jatkohakemukset joudutaan jättämään ”sokkona” ilman minkäänlaisia tutkimustuloksia. Suosittelen siis pohtimaan, kannattaisiko tästäkin syystä jättää ensihakemus Suomessa.

Viranomaisen esittämiä esteitä vastaan voidaan argumentoida

Kokemukseni mukaan jotkut hakijat kokevat ensimmäisen teknisen välipäätöksen negatiivisena, jopa tyrmäävänä, mikäli tutkija on välipäätöksessä sitä mieltä, ettei hakemuksen itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitetty keksintö ole uusi ja keksinnöllinen. Tämä ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia hakijan kannalta, vaan voi olla jopa parempi kuin päinvastainen tilanne, jossa tutkija pitää hakemuksen itsenäisissä patenttivaatimuksissa esitettyä keksintöä uutena ja keksinnöllisenä ensimmäisessä teknisessä välipäätöksessä. Tällaisessa tilanteessa herää nimittäin kysymys, olisiko keksinnölle voitu hakea laajempaa suojaa, eli onko hakemuksen perusteella myönnettävä patentti helppo kiertää.

On siis tavallista, että tukija esittää estejulkaisuja patentoitavuudelle lausunnossaan. Näitä vastaan voidaan sitten argumentoida välipäätösvastineessa. Välipäätösvastineen liitteenä voidaan myös jättää alunperin jätetyn patenttihakemuksen puitteissa täsmennetyt patenttivaatimukset ja tällä tavalla yrittää saada hakemuksen patenttivaatimuksissa esitetystä keksinnöstä uusi ja keksinnöllinen tutkijan esittämiin estejulkaisuihin verrattuna. Välipäätöstä luettaessa pitää myös välillä myöntää tutkijan olevan oikeassa uutuuden ja/tai keksinnöllisyyden puuttumisesta, koska patenttivaatimuksia ja/tai tekniikan tasoa voidaankin joskus lukea toisella tavalla, kuin mitä patenttihakemusta laadittaessa oli patenttiasiamiehen mielessä.

Mikäli ensimmäinen tekninen välipäätös on hyvin negatiivinen, mutta keksintö on kuitenkin uusi eikä se ole menetelmä, voidaan myös harkita patenttihakemuksen muuntamista hyödyllisyysmallihakemukseksi yhtenä vaihtoehtona. Tämä koskee eteenkin tilanteita, jossa keksinnön elinkaari on lyhyt ja jossa suojausprosessiin ei haluta laittaa paljon rahaa ja aikaa.

Välipäätökseen vastattava aikarajan sisällä

PRH:n antamissa ensimmäisissä teknisissä välipäätöksissä on usein neljän kuukauden vastausaika välipäätösvastineen antamiselle. Lisäaikaa on mahdollista saada kaksi kuukautta pyytämällä.


On tärkeää huomioida, että mikäli välipäätökseen ei vastata, hakemus jää silleensä. Tämä tarkoittaa, että hakemuksen käsittely ei jatku virastossa. Tällaisessa tilanteessa voi neljän kuukauden sisällä pyytää patenttivirastoa ottamaan hakemuksen uudelleen käsittelyyn maksamalla virallinen maksu hakemuksen ottamiseksi uudelleen käsittelyyn ja jättämällä välipäätösvastine.

Mikäli uudelleenkäsittelypyyntöä ei tehdä ja maksua ei suoriteta ajoissa, hakemus jää lopullisesti silleensä, eli patenttihakemus raukeaa. Myös tällaisissa tapauksissa on vielä mahdollisuus saada hakemus takaisin käsittelyyn, mikäli voidaan osoittaa, että vaikka asiassa toimitiin riittävällä huolella, uudelleenkäsittelypyynnön aikaraja jäi huomioimatta. Tämä on kuitenkin kallis, raskas ja epävarma prosessi, joten suositukseni on, että välipäätökseen vastataan ennen, kun patenttiviraston antama aikaraja umpeutuu.

Vastausajat muiden maiden patenttivirastoissa ja muissa patenttivirastoissa, kuten Euroopan patenttivirastossa, ovat erilaiset.

Kolme eri vaihtoehtoa välipäätösvastineelle

Kun välipäätökseen vastaan on käytännössä olemassa kolme vastausvaihtoehtoa:

  1. Pelkkä argumentointi: Argumentoidaan voimassa olevissa patenttivaatimuksissa esitetyn keksinnön uutuuden ja keksinnöllisyyden puolesta ja pyritään osoittamaan, että keksintö on tutkijan välipäätöksessä esitetyn kannan sijaan uusi ja keksinnöllinen.
  2. Patenttivaatimusten täsmennysten ja argumentoinnin yhdistelmä: Tässä vastausvaihdossa tehdään jätettyyn hakemusmateriaaliin perustuvia täsmennyksiä/muutoksia patenttivaatimuksiin, eli tehdään ns. täsmennetty patenttivaatimusasetelma. Lisäksi argumentoidaan, että tällaisessa täsmennetyssä patenttivaatimusasetelmassa esitetty keksintö on uusi ja keksinnöllinen.
  3. Täsmennetty patenttivaatimusasetelma ilman argumentteja: Tässä vastausvaihdossa tehdään jätettyyn hakemusmateriaalin perustuvia täsmennyksiä/muutoksia patenttivaatimuksiin, eli tehdään ns. täsmennetty patenttivaatimusasetelma, muttei argumentoida. Tämä vaihtoehto sopii erityisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa tutkija ilmoittaa välipäätöksessä, että jossakin hakemuksen patenttivaatimusasetelman tietyssä epäitsenäisessä patenttivaatimuksessa esitetty keksinnön suoritusmuoto on uusi ja keksinnöllinen.

Kun vastaa välipäätökseen argumentoimalla ja joko täsmentämällä tai täsmentämättä patenttivaatimuksia kannattaa aina pitää mielessä amerikkalaisista poliisisarjoista tunnettu sanonta ”anything you say can and will be used agaist you”. Eli jos myönnät jonkun asian tunnetuksi, tätä lausuntoa voi olla vaikea perua myöhemmin ja väittää, ettei ko. asia olekaan tunnettu. Jotkut voivat olla sitä mieltä, että hakemushistorialla ei ole merkitystä esimerkiksi mahdollisessa patentinloukkausoikeudenkäynnissä, väitteessä tai mitätöintioikeudenkäynissä patenttia vastaan, mutta kun patentinkumoamis- tai loukkausprosessissa on kysymys riittävän isosta rahasummasta, voit olla varma siitä, että kaikki asiat – myös patentin hakemusprosessin aikana annetut lausunnot – syynätään tarkkaan.

Kun vastataan välipäätökseen täsmentämällä patenttivaatimuksia joko argumentoimalla tai ilman argumentteja, on hyvä pitää mielessä, että lähes jokaisen hakemuksen perustella on mahdollista saada myönnetty patentti, kunhan patenttivaatimuksia täsmennetään riittävästi. Tämä voi kuitenkin edellyttää suojapiirin eli patenttivaatimusten täsmentämistä niin paljon, että suojapiirissä ei ole enää mitään käytännön järkeä, koska patentti on helposti kierrettävissä loukkaamatta sitä.

Kun välipäätösvastine on jätetty virastoon, hakemuksen käsittelyprosessi jatkuu siellä ja jäämme odottamaan viranomaisen seuraavaa reaktiota, esimerkiksi uutta lausuntoa, eli välipäätöstä, tai hakemuksen hyväksymistä.

Mikä on patentti

Mikä on patentti – kohta 1: Patentti suojaa teknistä asiaa

Patentilla suojataan teknistä asiaa. Keksinnöllä tarkoitetaan uuden teknisen ratkaisun sisältävää tuotetta, laitetta, menetelmää tai sellaisen uutta käyttötarkoitusta. Patentti on ikään kuin vaihtokauppa keksinnöstäsi: edistät teknologian kehitystä kertomalla julkisesti, mitä olet keksinyt, jolloin voit saada vastalahjaksi ajallisesti ja maantieteellisesti rajoitetun oikeuden kieltää muita ammattimaisesti käyttämään keksintöäsi. On tärkeää muistaa, että patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, ei käyttöoikeus, eikä myönnetty patentti anna välttämättä patentinhaltijalle oikeutta itse käyttää ammattimaisesti keksintöään.

Patentin suoja-aika on korkeintaan 20 vuotta – muutamassa poikkeustapauksessa, kuten lääkeaineiden kohdalla, suoja-aikaa on mahdollista pidentää. Patentin voimassapitämiseksi on suoritettava uudistumismaksu vuosittain. Patentti haetaan paikallisesti eri maissa, tosin on olemassa keskitettyjä prosesseja, kuten kansainvälinen PCT-hakemus (Patent Cooperation Treaty) ja eurooppapatenttijärjestelmä, joita patentinhakija voi hyödyntää. Ammattimainen käyttö tarkoittaa esimerkiksi patentoidun tuotteen valmistamista, maahantuontia tai myyntiä tai patentoitudun menetelmän käyttämistä kaupallisiin tarkoituksiin.

Mikä on patentti – kohta 2: Keksinnön on oltava uusi ja erottava riittävästi ennestään tunnetuista ratkaisuista

Patentoinnin edellytyksenä on keksinnön uutuus ja keksinnöllisys. Uutuus merkitsee sitä, että keksintö ei saa olla ennestään tunnettu ja keksinnöllisyys sitä, että sen on erottava riittävästi kaikista ennestään tunnetuista vastaavista ratkaisuista. Ennen kuin ryhdytään patentoimaan keksintöä, onkin syytä selvittää, onko vastaavia ratkaisuja jo olemassa. Tekniikan julkiseksi tulo on voinut tapahtua millä kielellä vain ja missä päin maailmaa tahansa. Kyseinen tekninen ratkaisu ei saa myöskään olla ilmeinen alan keskivertoammattilaiselle.

Löydöt, tieteelliset teoriat ja matemaattiset menetelmät sellaisenaan eivät ole patenttioikeudellisesti keksintöjä. Mikäli matemaattinen menetelmä on teknisen ratkaisun osa, voi matemaattisen menetelmän sisältämä tekninen ratkaisu tosin olla suojattavissa patentilla. Myöskään ideat sellaisinaan eivät ole patentoitavissa, mutta ideoiden käytännön sovelluksille on mahdollista hakea patenttia, mikäli niihin liittyy jokin tekninen ratkaisu.

Mikä on patentti – kohta 3: Keksinnön salassapito kriittistä ennen patenttihakemuksen jättämistä

On tärkeää huomioida, että patentoitavuuden esteeksi voi muodostua myös yrityksen tai keksijän oma toiminta. Keksinnön salassapito ennen patenttihakemuksen jättämistä onkin kriittistä, sillä patentointia koskee nk. absoluuttinen uutuusvaatimus. Tämä tarkoittaa, että keksintö ei ole saanut tulla julkiseksi ennen hakemuksen jättöpäivää. Tämä kannattaa muistaa, mikäli esimerkiksi esittelee keksintöään sijoittajille tai suunnittelee sen lanseerausta messuilla. Salassapitosopimus (NDA) on tavanomainen keino välttää ongelmia, mutta silti on oltava tarkkana siitä, missä, kenelle ja kuinka yksityiskohtaisesti keksinnöstään kertoo.

Mikä on patentti – kohta 4: Patentti on kielto-oikeus, ei käyttöoikeus

Myönnetty patentti ei ole aina tae sille, että patentinhaltija voisi hyödyntää ammattimaisesti omaa keksintöään. Kolmansien osapuolten suojat voivat kohdistua patentoinnin kohteena olevaan tuotteeseen, vaikka ne eivät suoraan muodostuisi esteeksi oman patentin saamiselle. Kuten alussa totesin, tässä on tärkeää ymmärtää patentin luonne kielto-oikeutena eikä käyttöoikeutena. Usein tällaisia kolmannen osapuolen suojiin liittyviä haasteita voidaan kuitenkin ratkaista, esimerkiksi lisensointisopimuksilla.

Otetaan loppuun esimerkki: Yritys A on patentoinut tuolin ja yritys B patentoi keinutuolin, joka eroaa jalaksillaan riittävästi yrityksen A patentoimasta tuolista, jotta patentti myönnetään yritykselle B. Yritys B tarvitsee kuitenkin patentoidun keinotuolinsa valmistuksessa hyödyntää yrityksen A patenttisuojan alle osuvaa tuolia tai sen osia. Tällöin yritys B voi ratkaista tilanteen esimerkiksi tekemällä lisenssisopimuksen yrityksen A kanssa ja maksamalla sille rojalteja jokaisesta myydystä keinutuolista.

Kasvinjalostajanoikeus

Kasvinjalostajanoikeus on immateriaalioikeuden muoto, joka suojaa kasvinjalostajan kehittämää uutta kasvilajiketta. Tämä oikeus antaa jalostajalle yksinoikeuden lajikkeen kaupalliseen hyödyntämiseen, esimerkiksi sen tuotantoon, myyntiin ja lisensointiin. Kasvinjalostajanoikeus edistää uusien ja parannettujen kasvilajikkeiden kehittämistä, jotka voivat olla esimerkiksi satoisampia, kestävämpiä taudeille tai paremmin sopeutuneita erilaisiin ympäristöolosuhteisiin.

Kasvinjalostajanoikeuden myöntämisen edellytykset

Kasvinjalostajanoikeuden myöntämiseksi kasvilajikkeen on täytettävä tietyt vaatimukset:

  1. Uutuus: Lajiketta ei saa olla kaupallisesti hyödynnetty ennen oikeuden hakemista.
  2. Erottuvuus: Lajikkeen on erotuttava selvästi tunnetuista lajikkeista.
  3. Yhtenäisyys: Lajikkeen yksilöiden on oltava ominaisuuksiltaan yhdenmukaisia.
  4. Stabiilisuus: Lajikkeen ominaisuuksien on säilyttävä muuttumattomina peräkkäisissä lisääntymisvaiheissa.

Kasvinjalostajanoikeuden piiriin kuuluvat toimet

Kasvinjalostajanoikeuden haltijalla on yksinoikeus seuraaviin toimiin lajikkeen osalta:

  • Siementen tai muiden lisäysaineistojen tuottaminen ja myyminen.
  • Lajikkeen lisensointi kolmansille osapuolille.
  • Käytön valvominen: Oikeuden haltija voi kieltää luvattoman käytön ja vaatia korvauksia loukkauksista.

Suojan kesto

Kasvinjalostajanoikeus on yleensä voimassa 20–25 vuotta lajikkeen rekisteröinnistä alkaen. Tietyissä kasveissa, kuten puuvartisissa kasveissa ja viiniköynnöksissä, suoja-aika voi olla pidempi. Suoja-ajan päätyttyä lajike siirtyy julkiseen käyttöön, eikä sen hyödyntämiseen enää tarvita lupaa.

Kasvinjalostajanoikeuden hakeminen

Kasvinjalostajanoikeutta haetaan kansallisten viranomaisten kautta, kuten Suomessa Ruokavirastolta, tai kansainvälisesti CPVO:n kautta. Hakemuksessa on annettava yksityiskohtaiset tiedot lajikkeesta, sen erityispiirteistä ja siitä, miten se täyttää edellytykset.

Poikkeukset ja rajoitukset

Kasvinjalostajanoikeuteen liittyy myös poikkeuksia ja rajoituksia, jotka tasapainottavat jalostajan oikeuksia ja yhteiskunnan tarpeita:

  1. Viljelijän etuoikeus: Viljelijät voivat tietyissä olosuhteissa käyttää suojattua lajiketta omaan käyttöönsä ilman lupaa (ns. viljelijän vapaus).
  2. Tutkimuslupa: Suojattua lajiketta saa käyttää jalostustyöhön ja tutkimukseen ilman oikeudenhaltijan suostumusta.
  3. Julkinen etu: Hätätapauksissa viranomaiset voivat myöntää pakkolisenssejä, jos lajikkeen käyttö on välttämätöntä yleisen edun kannalta.

Kasvinjalostajanoikeuden merkitys

Kasvinjalostajanoikeudet ovat tärkeä osa maatalouden ja bioteknologian innovaatiojärjestelmää. Ne:

  • Kannustavat innovointiin: Jalostajat voivat saada taloudellista hyötyä työstään, mikä kannustaa kehittämään uusia lajikkeita.
  • Edistävät ruokaturvaa: Parannetut lajikkeet voivat auttaa vastaamaan kasvavaan ruokakysyntään ja ympäristöhaasteisiin.
  • Tukevat kestävää kehitystä: Kestävämmät lajikkeet voivat vähentää kemikaalien ja veden käyttöä viljelyssä.

Kansainvälinen sääntely

Kasvinjalostajanoikeuksia säädellään kansainvälisesti UPOV-sopimuksen kautta, johon kuuluvat maat ovat sitoutuneet harmonisoimaan lainsäädäntönsä sopimuksen vaatimusten mukaisesti. Tämä takaa lajikkeiden suojan myös rajojen yli ja helpottaa lajikkeiden kansainvälistä kauppaa.

Yhteenveto

Kasvinjalostajanoikeus on keskeinen työkalu uusien kasvilajikkeiden suojaamisessa ja innovaatioiden edistämisessä maatalousalalla. Se tasapainottaa jalostajien taloudelliset intressit ja yhteiskunnalliset tarpeet, edistäen samalla kestävää kehitystä ja globaalin ruokaturvan parantamista.

EU-mallisuoja

Muotoilu on kaikkialla. Värit, muodot ja kuviot ovat tehokkaita keinoja viestiä kuluttajien kanssa. Muotoilua on mahdollista käyttää aiempaa strategisemmin myös osana liiketoimintaa. Tuotteen muotoilu voi nousta menestystekijäksi ja merkittäväksi keinoksi erottua globaaleilla markkinoilla.

Viimeistelty ja tyylikkäästi muotoiltu tuote on arvokkaampi ja hinta korkeampi. Pelkkä muotoilu ei kuitenkaan riitä, vaan muotoilulle on myös haettava suojaa. Suojaamattomista design-tuotteista tehdään nykyisessä digitalisoituneessa maailmassa nopeasti teollisia plagiaatteja varsinkin Aasiassa.

Suomalainen muotoilu on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua ja sen merkitys myös Suomen kansantaloudelle on jatkuvasti kasvanut. Suomessa kynnys muotoilun suojaamiselle on perinteisesti ollut korkea. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) julkaisemien viime vuosien tilastojen perusteella suomalaiset jättävät määrällisesti noin puolet vähemmän mallisuojahakemuksia kuin esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset, keskieurooppalaisista yrityksistä puhumattakaan.

EU-komissio julkaisi koosteen alkuvuoden 2019 mallisuojausta koskevan konsultaation vastauksista. Koosteen mukaan nykyinen mallisuojajärjestelmä toimii kohtuullisen hyvin, mutta tietoisuus tästä suojamuodosta on liian vähäistä ja lisäksi konsultaatioon osallistuneet tahot kaipaisivat kansallisten järjestelmien harmonisointia. Konsultaation tarkempia tuloksia odotellessa onkin hyvä nostaa esiin mallisuojan merkitys erityisesti muotoilun eli designin suojana.

Mallisuojan rekisteröiminen EU:ssa pähkinänkuoressa

EU:ssa mallin suojaaminen on tehty helpoksi ja edulliseksi. Yhdellä hakemuksella suojan saa koko EU-alueella. Jokaisen, jolle muotoilulla on merkitystä kannattaa ehdottomasti käyttää järjestelmää. EUIPO:n vuonna 2016 julkaistun raportin mukaan IPR-intensiiviset alat tuottavat enemmän, maksavat korkeampia palkkoja ja selviytyvät paremmin huonossa taloustilanteessa. Taloudellisesta näkökulmasta ajatellen mallisuojan hakemiselle tuskin on esteitä, vaikkei olisikaan paljon resursseja käytössä.

EU:ssa mallioikeus on suoja-ajaltaan enintään 25 vuodeksi rajoitettu yksinoikeus, jonka saaminen edellyttää rekisteröintiä. Mallin on oltava uusi ja yksilöllinen. Toisin kuin monissa muissa maissa, EUIPO ei tutki hakemusvaiheessa onko malli uusi ja yksilöllinen, mikä toisaalta nopeuttaa mallin rekisteröintiä. Mallisuojan saa nopeasti, jopa muutamassa päivässä. Toisaalta se tarkoittaa myös sitä, että malli saattaa kumoutua myöhemmin aiemman vastaavan mallin haltijan vaatimuksesta.

Mallioikeus suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuotoa. Koska malli suojaa sellaisia piirteitä, jotka ovat näköaistein havaittavissa kuvista, kannattaa kuviin kiinnittää erityistä huomiota. Perinteisesti on katsottu, että viivapiirrokset antavat kaikkein laajimman suojan. Suoja kannattaa kohdistaa siihen mikä tuotteessa on uutta muotoilua. 3D-kuvia tai valokuvia kannattaa sen sijaan käyttää esimerkiksi, jos tuotteen pinnan muodot tai heijastavat ominaisuudet ovat tärkeitä. Jos uusi muotoilu liittyy tuotteen osiin tai yksityiskohtiin pikemmin kuin kokonaisuuteen, on tarkoituksenmukaista suojata osat tai yksityiskohdat yhdessä tai erikseen kokonaisuuden lisäksi. Lisäksi kannattaa miettiä sitä missä maissa suojaa aiotaan hakea, sillä vaatimukset kuvien suhteen vaihtelevat merkittävästi eri maiden välillä. Maantieteellistä suojaa kannattaa muutenkin miettiä hyvissä ajoin. Tavallisesti malli tulee lähes välittömästi julkiseksi, joten mahdollisten ongelmien korjaaminen myöhemmissä kansallisissa jatkohakemuksissa voi osoittautua haasteelliseksi. Tällaisten ongelmien välttämiseksi EU:ssa kannattaakin pyytää hakemuksen julkaisemisen lykkäystä. Tämä hidastaa myös mahdollisten jäljittelijöiden toimintaa. Lisäksi voi itse suojata tarvittaessa vaihtoehtoisia versioita tuotteesta salassapidon aikana.

Mallisuoja taipuu yllättävän moneen. Sillä voidaan suojata lukuisia erilaisia tuotteita aina logoista, hahmoista ja graafisista symboleista ikoneihin ja graafisiin käyttöliittymiin, printeistä, pintakuvioinnista ja kuoseista huonekaluihin ja erilaisiin sisustuselementteihin, renkaiden pintamalleista pyörän tai auton osiin, tai pakkauksiin. EUIPO:n tilastojen mukaan viime vuosina eniten mallisuojia on haettu huonekaluille, vaatteille, tallennus- ja viestintälaitteille, erilaisille valaisimille sekä pakkauksille. Tavanomaiset ja yksinkertaiset muodot, kuten yksinkertaiset geometriset muodot eivät kuitenkaan saa suojaa, kuten eivät myöskään tekniset ratkaisut tai varaosat. Perinteisesti on katsottu, että suojattavan tuotteen tulee olla konkreettinen, teollisesti tai käsityönä valmistettava esine. Nykyisin keskustellaan palveluiden mallisuojauksen mahdollisuudesta.

Vaihtoehtoiset suojamuodot

Vaikka mallioikeutta pidetään muotoilun ensisijaisena suojamuotona, myös muilla immateriaalioikeuksilla on olennainen merkitys muotoilun suojaamisen kannalta. Tuotteen ulkomuoto voidaan samanaikaisesti suojata useammalla päällekkäisellä suojamuodolla, joista päällimmäisenä tekijänoikeus ja tavaramerkit, joskin myös patentit ja hyödyllisyysmallit voivat tulla kyseeseen.

Tekijänoikeus ei kuitenkaan suojaa automaattisesti kaikkea muotoilua. Arviointi on aina tapauskohtaista, mutta nyrkkisääntönä voidaan todeta, että teoskynnys on perinteisesti ollut suhteellisen korkea käyttötaiteen osalta. Vain harva teollisen muotoilun tuote on käytännössä saanut tekijänoikeussuojaa. Suojan saaminen on edellyttänyt, että teoskynnys ylittyy. Tuotteen on toisin sanoen pitänyt olla henkisen luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tulos. EU-tuomioistuimen 12.9.2019 antaman päätöksen C-683/17 Cofemel mukaan riittäisi, että tekijä on teoksen toteutuksessa kyennyt ilmaisemaan luovia kykyjään tekemällä vapaita luovia ratkaisuja. Samanaikaisesti päätöksessä myös todetaan, että vaaditun omaperäisyyden vaatimukset eivät täyty, jos tekijän mahdollisuudet tehdä luovia ratkaisuja ovat rajalliset johtuen teknisistä vaatimuksista tai rajoituksista. Jää nähtäväksi kuinka tämän päätös vaikuttaa tulkintaan.

Lisäksi tuotteen ulkomuodon voi myös suojata yllä mainitulla kolmiulotteisella tavaramerkillä, jos edellytykset sille täyttyvät. Suojan saaminen ja ylläpitäminen voi kuitenkin osoittautua haasteelliseksi. Monesti kolmeulotteisten merkkien yhteydessä erottautumiskyvyn osoittaminen muodostuu ongelmaksi. Lisäksi sellaisia merkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan tuotteen luonteenomaisesta muodosta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tuotteen muodosta tai sen arvoon olennaisesti vaikuttavasta muodosta, ei ole mahdollista rekisteröidä.

EU:ssa on voimassa myös rekisteröimätön mallioikeus, joka antaa muotoilulle suojaa kolme vuotta siitä päivästä lähtien, kun se on ensimmäistä kertaa tullut tunnetuksi EU:ssa. Se on suppeampi kuin rekisteröity mallisuoja ja antaa suojaa vain jäljentämistä vastaan. Rekisteröimättömän mallioikeuden varaan ei kannata laskea. Kolme vuotta on erittäin lyhyt aika monelle tuotteelle, ja soveltuu lähinnä sellaiseen toimintaan, kuten muotiteollisuuteen, jossa luodaan nopeassa tahdissa uusia malleja. Rekisteröimättömän mallioikeuden haltijan on lisäksi näytettävä toteen, että toinen on kopioinut tuotteen, kun taas rekisteröidyn mallin etuna on se, että toisen osapuolen on näytettävä toteen, että rekisteröinti on mitätön.

Digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia – suojauksen merkitys korostuu

Digitalisaation aikakautena design-tuotteiden kopiointi on helppoa. Monesti tuoteväärennöksiin havahdutaan vasta kun rekisteröimättömän mallioikeuden suoja-aika on umpeutunut. Rekisteröinnin laiminlyönnillä voidaan näin ollen helposti menettää muotoilun suoja. Hyvin toteutetulla mallisuojauksella mallioikeuden haltija voi tehokkaasti estää loukkaavien kilpailevien tuotteiden tulon EU:n markkinoille 25 vuoden ajan. Rekisteröityjä malleja on helppo käyttää tuoteväärennöksiä vastaan EU-alueella tullipysäytysten avulla.

Digitalisaatiota ei kannata käsittää vain uhkana, sillä se avaa myös täysin uusia mahdollisuuksia muotoilun alalla. Kun painopiste siirtyy yhä enemmän immateriaalioikeuksien lisensointiin ja myyntiin, immateriaalioikeuksien merkitys tulee korostumaan entisestään. Yksinoikeutta tavaran ulkoasuun voidaan lisensioida ilman, että itse oikeus merkittävästi vähentyisi.

Patenttien ja hyödyllisyysmallien tietokannat

Patenttien ja hyödyllisyysmallien tietokanta Espacenet – Yleinen tietokanta patenttijulkaisujen ja teknisen informaation etsimiseen

Kansainvälisestä patentoinnin tietopankki Espacenetistä on löydettävissä patentti- ja hyödyllisyysmallitietoa yli 90 maasta. Espacenetin kautta voi etsiä tiettyä patenttijulkaisua, teknistä informaatiota, legal statusta tai käsittelyhistoriaa.

Espacenetissä on patenttijulkaisuja jopa 1800-luvun puolivälistä lähtien, mutta patentti- ja hyödyllisyysmallijulkaisujen ajallinen kattavuus vaihtelee maittain. Espacenetissä on mahdollista tehdä hakuja sekä maailmanlaajuisesti että virastokohtaisesti. Espacenetin kautta on myös mahdollista käyttää EPOn eurooppapatenttirekisteriä. Espacenetistä löytyvät myös suomalaiset patenttidokumentit ja tietoa suomalaisten hakemusten jatkamisesta ulkomailla.

Espacenetissä on mahdollista hakea maksuttomasti patenttijulkaisuja muun muassa avainsanahaulla tai etsimällä tietyllä hakemus-, julkaisu- tai prioriteettinumerolla. Espacenetin smart search -hakutoiminto tunnistaa isolla kirjoitetut sanat erisnimiksi ja luvut päivämääriksi sekä hakemusnumeroiksi. PCT -patenttijulkaisuja koskevassa WIPO-Espacenetissä ja eurooppapatenttijulkaisuja koskevasta EP-Espacenetissä on mahdollista suorittaa hakuja koko tekstistä, jolloin tietokannasta voi hakea sanoilla patentin selitystä ja vaatimuksia. Oikean patenttijulkaisun löydyttyä Espacenetistä, voi lisäinformaatiota etsiä kyseisen kansallisen viraston tietokannasta tai EP-rekisteristä.

Espacenet: http://fi.espacenet.com/

EP-rekisteri – Eurooppapatenttien statustiedot ja käsittelyhistoria

EPOn eurooppapatenttirekisteri sisältää kaikki eurooppapatentti-hakemuksia ja myönnettyjä eurooppapatentteja koskevat tiedot. Eurooppapatenttirekisterin kautta on mahdollista etsiä julkisia eurooppapatenttijulkaisuja koskevat tiedot, kuten esimerkiksi patentin tai hakemuksen statustiedot ja informaatiota patentin myöntämisprosessin kulusta sekä käsittelyhistoriaan liittyvät dokumentit.

EPOn eurooppapatenttirekisteristä voi hakea informaatiota muun muassa yhdestä tai useammasta sanasta koostuvalla vapaalla tekstihaulla tai päivämääräkohtaisella hauilla. Eurooppapatentti-julkaisuja on mahdollista hakea englannin, ranskan ja saksan kielisillä hakusanoilla.

EP rekisteri: https://register.epo.org/regviewer

PatInfo – Tietokanta koskien suomalaisia patentteja hyödyllisyysmalleja

Suomen julkiset patenttihakemukset vuodesta 1970 lähtien ja julkiset hyödyllisyysmallihakemukset vuodesta 1992 lähtien ovat löydettävissä kotimaisesta PatInfosta. Julkisista hakemuksista on saatavilla muun muassa tunniste- ja käsittelytiedot sekä lisäksi linkki varsinaiseen myönnettyyn patenttiin, mikäli patentti on myönnetty vuonna 2009 tai sen jälkeen. PatInfosta löytyvät myös vähimmäistiedot ei-julkisista patentti- ja hyödyllisyysmalli-hakemuksista, jotka on tehty vuoden 2011 jälkeen.

PatInfosta patentti- ja hyödyllisyysmallijulkaisuja on mahdollista etsiä maksutta erilaisilla hakutoiminnoilla. Julkaisuja on mahdollista etsiä esimerkiksi hakemalla keksijän nimellä, hakemuksen jättöpäivällä tai patentin myöntämispäivällä. PatInfossa on mahdollista käyttää useampia eri hakukriteerejä samanaikaisesti, mikä auttaa esimerkiksi hakutulosten rajaamisessa.

Patinfo: https://patent.prh.fi/patinfo/default2.asp

USPTOn tietokanta – USA patenttien ja julkiseksitulleiden hakemusten statustiedot ja käsittelyhistoria

Yhdysvalloissa haetuista ja myönnetyistä patenteista on mahdollista hakea tietoa myös USPTOn patenttitietokannasta, joka sisältää patenttijulkaisut vuodesta 1976 lähtien. USPTOn tietokanta pitää sisällään tarkat statustiedot ja hakemusten käsittelyhistorian. Patenttijulkaisuja on mahdollista hakea maksutta hakemus-, julkaisu-, rekisteröinti- tai PCT-numeroilla.

USPTOn tietokanta: http://portal.uspto.gov/pair/PublicPair

WIPO patentscope – PCT-hakemuksia koskeva tietokanta

WIPOn maksuton tietokanta sisältää kaikki PCT -patenttijulkaisut vuodesta 1978 lähtien ja lisäksi useiden maiden kansallisia patenttijulkaisutietoja, joiden ajallinen ulottuvuus vaihtelee maittain. Uusista hakemuksista on löydettävissä hakemuksen käsittelyhistoria dokumentteineen.

WIPOn tietokannasta on mahdollista etsiä maksuttomasti tietoa käyttämällä eri hakutoimintoja. Yksinkertaisessa haussa patentti-julkaisuja voi etsiä käyttämällä tiettyä hakusanaa tai useampia hakusanoja pilkulla toisistaan erotettuina. Myös esimerkiksi hakemusnumerolla ja keksijän tai hakijan nimellä on mahdollista etsiä patenttijulkaisuja.

WIPO patentscope: https://patentscope.wipo.int/search/en/search.jsf