Patentin väite ja mitätöinti

Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämästä patentista tehdään patentin väite Patentti- ja rekisterihallitukseen ja väitteen tutkii yleensä se tutkimusinsinööri, joka on käsitellyt patenttihakemuksen. Eurooppapatentista väite tehdään Euroopan patenttivirastolle.

Väitemenettelyn seurauksena myönnetty patentti voidaan kumota tai patentin suoja-alaa voidaan supistaa. Lisäksi patentinhaltija voi itse pyytää patenttiviranomaiselta tai tuomioistuimelta myönnetyn patentin supistamista niin sanotussa rajoittamismenettelyssä. Rajoittamismenettelyssä on mahdollista rajoittaa patentin suoja-alaa joko kansallisesti tai eurooppapatentin osalta keskitetysti toimittamalla supistamispyyntö Euroopan patenttivirastoon.

Patentin väite kohta 1: Väitteen käsittely viranomaisessa

Patenttiviranomaiselle saapuneesta väitteestä lähetetään vastaanottoilmoitus sekä väitteentekijälle että patentinhaltijalle. Vastaanottoilmoituksen liitteenä lähetetään patentinhaltijalle myös väiteasiakirjat liitteenä. Mikäli väiteaikaa on jäljellä alle kaksi kuukautta, vastaanottoilmoitusta ei kuitenkaan lähetetä.

Yhdeksän kuukauden väiteajan päätyttyä saapuneille väitteille tehdään muodollinen tarkastus. Muodollisessa väitteen tarkastuksessa tarkastetaan ensin ne seikat, joiden tulee täyttyä ennen väiteajan päättymistä. Tämän jälkeen muodollisen tarkastuksen toisessa vaiheessa tarkastetaan ne väitteen edellytykset, joita voidaan täydentää vielä väiteajan jälkeenkin.

Väitteentekijän tulee kehotuksesta korjata väitteessään mahdollisesti olevat puutteellisuudet tai väitettä ei oteta tutkittavaksi. Tämän jälkeen väitteentekijä saa perustellun päätöksen, joka lähetetään tiedoksi myös patentinhaltijalle. Väitteentekijällä on valitusoikeus perustellusta päätöksestä Markkinaoikeuteen.

Patentinhaltijalla ja väitteentekijällä on oikeus lausua väitteestä ennen väiteasian ratkaisemista. Väiteajan päädyttyä patentinhaltijalle annetaan lähete mahdollisesta väitteestä ja kuuden kuukauden määräaika lausuman antamiseen. Patentinhaltijan lausuma annetaan tiedoksi väitteentekijälle, jolla puolestaan on kolmen kuukauden määräaika lausuman antamiseen. Väitteentekijän lausuma annetaan tiedoksi patentinhaltijalle, jolla on kolmen kuukauden määräaika lausuman antamista varten. Mahdollinen patentinhaltijan lausuma annetaan vielä tiedoksi väitteentekijälle ilman mahdollisuutta lausua siitä.

Väiteasiaa koskevassa kirjeenvaihdossa kaikki väitteeseen liittyvät asiakirjat toimitetaan väitekäsittelyn osapuolille. Lisäksi patenttiviranomaisen on mahdollista jatkaa kirjeenvaihtoa lisäkirjeenvaihtona, mikäli se on tarpeellista ennen väiteasian ratkaisua.

Patentinhaltija ja väitteentekijä voivat kirjallisesti pyytää suullista kuulemista väiteasiassa, mikäli pyyntöön on riittävät perustelut. Patenttiviranomainen vastaa pyyntöön joko kutsumalla osapuolet suulliseen kuulemistilaisuuteen tai lähettämällä osapuolille perustellun kirjeen pyynnön hylkäämisestä tarpeettomana. Suullisessa kuulemisessa ei kuitenkaan voida tehdä lopullista päätöstä väiteasiassa, eikä lopullista päätöstä voida tehdä puhtaasti suullisessa kuulemisessa esiin tulleiden seikkojen perusteella.

Virasto tutkii väitteen väitteessä esitetyillä perusteilla ja laajuudessa. Tutkimuksessa huomioidaan kaikki väitteen ratkaisuun liittyvä aineisto, joka on patenttiviranomaisen ja osapuolten tiedossa.  Patenttiviranomainen päättää väitemenettelyn antamalla päätöksen, jossa patentti kumotaan, pidetään voimassa tai pidetään voimassa muutetussa muodossa. Mikäli patentti pidetään voimassa muutettuna, tulee patentti painaa uudelleen.

Kohta 2: Patentin mitätöinti

Mitätöinnillä poistetaan virheellinen ratkaisu myöntää patentti ratkaisulle, jolle ei olisi tullut myöntää patenttia. Mitätöinnin seurauksena patentin oikeusvaikutukset loppuvat takautuvasti kuin suojaoikeutta ei olisi alun perin myönnettykään.

Euroopan patenttisopimuksella on yhdenmukaistettu patentin mitätöimisperusteet kaikissa sopimuksen jäsenvaltioissa. Mitätöinti voi perustua esimerkiksi hakemuksen käsittelyssä tapahtuneisiin virheisiin tai patentin myöntämisen edellytykset ovat muuten puuttuneet. Mitätöintikanne käsitellään Suomessa markkinaoikeudessa, jossa se voidaan yhdistää myös muuhun teollisoikeudelliseen asiaan. Käytännössä mitätöintikanteen voivat nostaa tahot, joille patentista aiheutuu haittaa. Patentinhaltija ei kuitenkaan itse voi nostaa mitätöintikannetta.

Patentti voidaan joissain tapauksissa mitätöidä markkinaoikeudessa vain osittain, mutta tällöin patentinhaltijan on tullut toimittaa tuomioistuimelle suppeammat patenttivaatimukset.