Patentti teknisen ratkaisun suojamuotona

Patentti on luonteeltaan kielto-oikeus, joka oikeuttaa patentinhaltijaa määräajaksi estämään muita tahoja hyödyntämästä patenttia kaupallisessa tarkoituksessa. Kaupallinen tarkoitus sisältää patentin ammattimaisen hyväksikäytön esimerkiksi valmistamalla, maahantuomalla tai myymällä patentoitua tuotetta tai käyttämällä patentoitua menetelmää.

Patentti ja sen myöntäminen

Suomea koskevan patentin voi myöntää ainoastaan Suomen Patentti- ja rekisterihallitus tai Euroopan patenttivirasto, jolloin Euroopan patenttiviraston myöntämänä se tulee vielä saattaa voimaan Suomessa. Patentin laajuus määräytyy hakemuksen patenttivaatimusten sanamuodon perusteella.

Ammattitaidolla laaditut patenttivaatimukset ovat ensisijaisessa asemassa patentin hakuprosessissa, sillä patenttivaatimukset määräävät suojan vahvuuden ja laajuuden.

Patentti ja sen voimassaolo

Myönnetty patentti on voimassa korkeintaan 20 vuotta patentin hakemispäivästä. Voimassaolo edellyttää vuosittain erääntyvien uusimismaksujen suorittamista. Uusimismaksujen laiminlyönnin seurauksena patentti raukeaa. Patentinhaltija voi myös itse lakkauttaa patentin kirjallisella ilmoituksella Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Tietyissä erityistapauksissa patentinhaltijalla on lisäksi mahdollisuus pidentää patenttisuojaa korkeintaan viidellä vuodella, mikäli patentti on myönnetty lääke- tai kasvinsuojeluaineelle.

Patentoitavuuden edellytykset

Patenttihakemuksen kohteena tulee olla patenttioikeudellinen keksintö. Patentoitavuus edellyttää, että hakemuksen kohteella on tekninen luonne, joka on toisinnettavissa ja teollisesti käyttökelpoinen.

Pääsääntöisesti kaikkien tekniikan alojen ratkaisut ovat patentoitavissa ja vaatimusta teollisesta käyttökelpoisuudesta on tulkittu laajasti.

Patenttiin liittyy olennaisesti Uutuus ja keksinnöllisyys

Patentoitavuus edellyttää teknisen ratkaisun, toisinnettavuuden ja teollisen käyttökelpoisuuden lisäksi keksinnöltä uutuutta ja keksinnöllisyyttä. Uutuutta arvioidaan tunnetun tekniikan tason perusteella ja arviointi tapahtuu jokaisen patenttihakemuksessa olevan patenttivaatimuksen kohdalla erikseen. Aiemmin tunnetuksi tullut tekniikka voi olla esitetty kirjoitettuna tai suullisena.

Tekniikka on voinut tulla tunnetuksi myös julkisen käytön seurauksena. Tekniikan julkiseksi tulo on voinut tapahtua millä kielellä vain, missä päin maailmaa tahansa. Patentoitavuuden estäväksi julkistamiseksi on katsottu se, että keksintö on ollut rajaamattoman henkilöpiirin saatavilla.

Patenttihakemuksen kohteen keksinnöllisyyttä arvioidaan tarkastelemalla keksintöä kokonaisuutena. Keksinnön tulee olennaisesti erota patenttihakemusta aiemmin tunnetuksi tulleista ratkaisuista, eikä kyseinen tekninen ratkaisu saa olla ilmeinen alan keskivertoammattimiehelle.

Rajoitukset patentoitavuuteen

Löydöt, tieteelliset teoriat ja matemaattisen menetelmät eivät ole patenttioikeudellisesti katsottavissa keksinnöiksi. Ihmisiin ja eläimiin kohdennettavat diagnostiset ja kirurgiset toimenpiteet sekä terapeuttiset menetelmät eivät ole patentoitavissa.

Ideat sellaisinaan eivät ole patentoitavissa, mutta ideoiden käytännön sovelluksille on mahdollista hakea patenttia. Henkinen aikaansaannos on patenttioikeudellinen keksintö vain, mikäli keksintöön liittyy tekninen vaikutus eli keksintö liittyy johonkin tekniikan alaan, jonkin teknisen ongelman ratkaisemiseen ja ratkaisu on luonteeltaan tekninen.