Yrittäjä, teit keksinnön – mitä tarvitaan keksinnön suojaamiseksi?

Yrittäjä, löysitkö uuden ratkaisun tekniseen ongelmaan? Onneksi olkoon, olet tehnyt keksinnön. Mitä seuraavaksi? Moni yrittäjä ymmärtää, että keksinnön suojaaminen on tärkeää, mutta aina ei ole selvää, mitä sen suojaaminen käytännössä vaatii. Erityisesti yrittäjä voi jäädä pohtimaan, miten keksintö pitäisi kuvata, jotta keskustelu patenttiasiamiehen kanssa voidaan aloittaa. Ensimmäinen ja tärkein neuvo on, että vältä keksinnöstä kertomista tai mitään toimenpiteitä, joiden kautta ratkaisu voisi tulla julkiseksi, ennen kuin olet selvittänyt tilanteen asiantuntijan kanssa. Toinen neuvo on, että ota yhteyttä asiantuntijaan niin aikaisin kuin mahdollista. Vaikka sinulla ei olisi vielä mitään kirjallista tai kuvallista materiaalia.

1. Yrittäjä ratkoo käytännössä erilaisia ongelmia

Yrittäminen liittyy paljolti erilaisten ongelmien ratkaisuun. Jos ratkaisuun liittyy tekninen vaikutus, kyseessä voi olla keksintö. Ongelman ratkaiseminen varsinkin pitkän kehitystyön päätteeksi voi olla hyvin palkitsevaa. Yrittäjän tekee ehkä mieli kertoa ideasta ja ratkaisusta kaikille vastaantulijoille. Tai ainakin koko organisaatiolle, parille mahdolliselle yhteistyökumppanille ja parhaille kavereille. Nykyään tekee ehkä mieli koeponnistaa ideaa sosiaalisessa mediassa. Se ei kuitenkaan kannata, jos haluaa varmistaa, että pääsee itse hyötymään kehitystyönsä hedelmistä.

Ensimmäinen ja tärkein neuvo onkin, että vältä kertomasta keksinnöstä, ennen kuin olet selvittänyt tilanteen – ainakin itsellesi. Toinen neuvo on, että voit hyvin ottaa yhteyttä IPR-asiantuntijaan, kuten patenttiasiamieheen, jo tässä vaiheessa. Keksintö ei todennäköisesti ole vielä kypsä suojattavaksi, mutta neuvomme mielellämme, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon jo alkuvaiheessa ja miten keksinnön suojaamisessa kannattaa edetä. Autamme myös arvioimaan, onko kyseessä maailman mullistava konseptikeksintö, joka kannattaa suojata ennen kuin kukaan muu ehtii, vai tuoteparannus, joka kannattaa määritellä valmiimmaksi, ennen kuin suojaaminen kannattaa aloittaa.

Patenttiasiamieheen kannattaa siis ottaa yhteyttä mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään ja pienellä kynnyksellä. Viimeistään patenttiasiamieheen kannattaa ottaa yhteyttä silloin, kun keksintö vaikuttaa yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittävältä ja teknisesti toimivalta. Yrittäjä ei kuitenkaan aina ole varma, mitä keksinnön suojaamisen aloittamiseksi vaaditaan. Tarvitseeko patenttiasiamies kirjallisen keksintöilmoituksen ja millaiset kuvat tarvitaan? Tätä ei kannata jäädä pohtimaan liian pitkään.

 

2. Kun yrittäjä on tehnyt keksinnön, mitä sen jälkeen?

Patenttiasiamiehelle yrityksessä tehty keksintö riittää jo sinällään. Muuta ei välttämättä tarvita. Suojauksen suunnittelu aloitetaan käytännössä aina keskustelulla, jossa käydään läpi keksintö mahdollisimman monesta kulmasta. Yrittäjän ei tarvitse välttämättä valmistautua keskusteluun mitenkään eikä tuoda mukanaan mitään valmista materiaalia, vaan patenttiasiamies johdattelee keskustelua sopivin kysymyksin.

Keskustelussa käydään läpi monenlaisia asioita. Mihin yritys keksinnön suojaamisella pyrkii? Se, onko tarkoitus estää kilpailijaa myymästä samanlaisia järjestelmiä vai paikallisia varaosavalmistajia kopioimasta yksittäistä komponenttia, on olennainen tieto. Se vaikuttaa siihen, missä maissa ja millaisin suojamuodoin keksintö kannattaa suojata, miten keksintö kannattaa kuvata ja millaisia vaatimuksia tarvitaan. On myös hyvä tietää, mikä yrityksen käsityksen mukaan on jo tunnettua ja miten keksintö eroaa siitä sekä ketkä ovat olennaisimmat kilpailijat. Tämän perusteella voidaan kohdistaa esimerkiksi uutuuden selvittäminen ja keksinnön suojaaminen tehokkaammin oikeaan suuntaan. Se, minkä ongelman keksintö ratkaisee ja miten, ohjaa koko patenttihakemuksen laadintaa. On myös hyödyllistä kuulla, miten ratkaisuun päädyttiin ja kokeiltiinko muita vaihtoehtoja. Onko olemassa vaihtoehtoisia ratkaisuja? Miten kilpailija kiertäisi patenttia?

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta aloitusvaiheessa kuvan ei tarvitse olla valmis patenttikuva. Se voi olla valokuva, valmistuskuva tai käsin piirretty hahmotelma. Kuva voidaan myös hahmotella yhdessä keskustelun lomassa. Varsinaiset patenttikuvat ovat mustavalkoisia ääriviivakuvia ja niissä kannattaa keskittyä keksinnön olennaisten piirteiden esittämiseen. Eli uusiin ja keksinnöllisiin piirteisiin. Muita tuotteen tai palvelun piirteitä ei kannata esittää liian tarkasti, sillä kilpailijalle tai kopioijalle ei kannata antaa valmiita koneenpiirustuksia. Mutta tätäkään ei kannata liiaksi miettiä etukäteen. Patenttiasiamies kyllä kertoo, millaiset kuvat tarvitaan, ja voi tarvittaessa myös huolehtia kuvien piirtämisestä.

Kirjallisesta kuvauksestakin on toki hyötyä, mutta sekin voi olla monessa muodossa: ranskalaisia viivoja keksinnön olennaisista piirteistä, jäsennelty keksintöilmoitus, sisäiseen käyttöön laadittu esitysmateriaali tai mitä tahansa muuta. Yrittäjillä ja tuotekehittäjillä on usein kiire muiden töiden parissa, joten tärkeintä olisi, ettei kirjallisen ja kuvallisen materiaalin valmistelu turhaan hidastaisi keksinnön suojaamista. Rima keksinnön kuvaukselle yrityksen sisällä kannattaakin pitää mahdollisimman matalana, jotta kaikki potentiaaliset keksinnöt saadaan esiin harkittaviksi ja suojattaviksi.

Ja kun hakemus on saatu viraston suojiin, keksinnöstään voi ryhtyä kertomaan, vaikka koko maailmalle.

Kirjoittaja Sini-Maaria Mikkilä on Boco IP Tampereen konttorin vetäjä ja eurooppapatenttiasiamies. Sini-Maarialla on pitkä kokemus patenttialasta. Hänen erityisalansa on mekaniikka.

Yrittäjä -aiheisia sivustoja löytyy mm:

https://www.yrittajat.fi/

https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/tutkimus-ja-kehitysrahoitus/innovaatioseteli

https://www.keksintosaatio.fi/

Uusimmat blogiartikkelit

SME Fund – IP Scan- ja muiden arvosetelien hakuohjelma jatkuu ensi vuonna

Brändin suojaus, järki ja tunne

Timo Kuosmanen vahvistaa mekaniikkatiimiämme

SME Fund eli PK-yritysrahaston tuki aineettoman omaisuuden suojaamiseen haettavissa

Toiminimet ja tavaramerkit solmussa

Kirjoittaja

Sini-Maaria Mikkilä 
Strategiajohtaja, eurooppapatenttiasiamies, osakas
+358 50 591 0234
sini-maaria.mikkila@bocoip.com